Vanhushuollon krooninen kriisi

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 19 Heinä 2019 5:56

HS: Päivän lehti 19.7.2019 | Lukijan mielipide

Vanhustenhoitoon tarvitaan uusi palvelurakenne. Liian ahtaissa huoneissa toimintakykyisistä vanhuksista tulee pian vuodepotilaita.

AALTO-YLIOPISTOSSA tehdyssä Muuttuva yhteiskunta, muuttuvat palvelut -projektissa tuli esille, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai Keski-Euroopassa maamme vanhustenhoidosta puuttuu kuntoutus itsenäiseen elämään. Ylipitkä vuodelepo ahtaissa tiloissa huonontaa vanhusten kuntoa. Euroopassa hoitoaika sairaalan vuodeosastolla oli jo 1970-luvulla korkeintaan 30 vuorokautta, viimeisenä Ruotsissa vuonna 1992. Siis kauan sitten.

Jos vanhusta ei voida kriisin jälkeen kotiuttaa, hän siirtyy kuntoutusyksikköön. Kuntoutus kestää korkeintaan kuukauden, aivohalvauksessa kauemmin. Kuntoutuksen jälkeen riippumaton ryhmä määrittelee palvelutarpeen. Vaihtoehdot ovat ympärivuorokautinen palveluasunto, asunto keskustan senioritalossa (jossa on ruokapalvelut ja siivous) tai oma koti, jonne tuodaan tukipalveluja ja tehdään tarvittaessa muutostöitä.

SUOMEN terveyskeskussairaala oli 1970-luvulla kansallinen ylpeys ja erinomainen ratkaisu, jolla yhdistettiin kunnalliskotien sairasosastot ja kunnansairaalat toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomessa hoitoaika terveyskeskussairaalassa oli vuonna 2017 keskimäärin 120 vuorokautta. Miljoonasta keskeneräisen hoidon hoitopäivästä oli käytetty vain viisi prosenttia alle kuukauden kestäviin jaksoihin. Koska terveyskeskuksista puuttuvat kuntoutustilat ja kuntoutuksen osaaminen, niistä on tullut osa ikääntymisen ongelmaa.
Pohjoismaisissa tai eurooppalaisissa palvelurakennusten tilavaatimuksissa vanhuksen käyttöön on varattu omaa tilaa noin 35 neliömetriä. Se kalustetaan kodiksi omin huonekaluin. Lisäksi varataan 7–10 neliömetriä yhteistiloja varten. Meillä tilaa on noin puolet tästä tasosta.

Kun hoitoon tullessaan vielä kävelevät ja osittain toimintakykyiset vanhukset sijoitetaan ahtaisiin huoneisiin, heistä tulee ahtauden vuoksi nopeasti hoivattavia vuodepotilaita. Erityisen ongelmallinen tilanne on muuttotappioalueilla, joilla on jo nyt tyhjää tilaa mutta hankala purkaa rakennetta.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri uudisti rakenteen ja käynnisti kuntoutuksen. Ympärivuorokautisen hoidon tarve pieneni puoleen, Ruotsin tasolle. Ikäihmisistä vain osa, Eksoten ja Ruotsin mallin mukaan noin viisi prosenttia yli 75-vuotiaiden määrästä, tarvitsee jatkuvasti raskasta ympärivuorokautista hoitoa, jonka taso on 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohti. Tukea tarvitseville vanhuksille on kehitetty kotiin tuotavia palveluja sekä palveluasuntoja palvelukortteliin. Näissä henkilökunnan tarve on pienempi.

JOUKO KOSTAMON ehdotus porrastetusta rakenteesta ja henkilökunnan mitoituksesta (HS Mielipide 8.6.) on kannatettava. Alueet tarvitsevat palvelujärjestelmän mitoitusohjeen, jossa tekijöinä ovat hoito, paikkamäärä, henkilökunta ja tilat. Siihen on oltava kuntoutusjärjestelmän sisältävä rakenne Eksoten mallin mukaan sekä väljemmin mitoitetut tilat.

Erkki Vauramo, professori (h.c.), Aalto-yliopisto, Sotera-ryhmä
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 30 Heinä 2019 6:13

Eläimiä ja vankeja hoidetaan järjestäytyneesti.
Vanhukset heitteillä tai ainakin pahasti laiminlyötyinä:


YLE: Vanhukset 29.7. 16:21
Vanhukset yöpuulle jo kolmelta päivällä, vääriä lääkkeitä, useita makuuhaavoja:
Kaupunki sijoitti uusia asukkaita moittimaansa hoivakotiin


Aluehallintovirasto antoi Attendon pyörittämälle hoivakodille 200 000 euron uhkasakon. Kangasalan kaupunki on sijoittanut pitkään vanhuksia hoivakotiin, jossa on ollut jatkuvia puutteita. Uusia asukkaita sijoitettiin heinäkuussa, vaikka kaupunki kävi tarkastamassa ongelmien takia hoivakotia jopa päivittäin. Aluehallintovirasto Avi on harkinnut jopa hoivakoti Herttuattaren toiminnan keskeyttämistä. Yllätystarkastuksessa asukkaita oli tehostetussa palveluasumisessa paikalla 40, vaikka lupa on myönnetty Avin mukaan vain 25 asukkaalle.

Avin mukaan asukkaille on myös annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Yksiköstä on myös kadonnut huumausaineiksi luettavia lääkkeitä. Aluehallintovirasto antoi viime viikon lopulla Attendon pyörittämälle hoivakodille 200 000 euron uhkasakon henkilöstövajeen ja lääkehoidon puutteiden vuoksi. Vanhukset viettivät paljon aikaa makuulla. Avin ylitarkastaja Päivi Ahvenus sanoo, että vanhukset ovat viettäneet paljon aikaa sängyssä. Osaa vanhuksista ei ole nostettu päivälläkään istuma-asentoon sängyssä. – Iltavuorossa vanhuksia on laitettu iltakuntoon jo kello 14 lähtien ja sänkyyn jo kello 15 lähtien, koska on ollut niin vähän henkilökuntaa, Ahvenus kertoo.

Ylitarkastaja Päivi Ahvenus sanoo, että tilanne oli vakava. Osan asukkaista huoneet oli pidetty lukossa. Kyseessä oli Ahvenuksen mukaan ehdottoman vakava tilanne. Hoivakulttuuri pääsi ylitarkastajan mukaan sellaiseksi, että mennään organisaation ehdoilla eikä ajatella hoitoa inhimilliseltä kannalta. – Tiedossa ei ole kuolemantapauksia mutta terveyden vaarantumisia.

Väärän potilaan tietoja:Puutteet vahvistuivat, kun Avi ja Kangasalan kunta tekivät yllätystarkastuksen hoivakotiin heinäkuun loppupuolella.
Paikalla olleen lääkärin mukaan haavainfektioita ja makuuhaavoja oli hoivakodissa normaalia enemmän. – Lääkäri kertoi, että hoitajat vaihtuvat niin paljon, etteivät tunne asukkaita. Oli ollut tilanne, jossa lääkärille oli kerrottu väärän potilaan tietoja siitä syystä. Yksi hoitaja on myös kertonut, että hänen nimensä oli laitettu työvuoroihin, vaikkei hän todellisuudessa ollut töissä. Attendo oli selittänyt Aville, että työvuorolistassa on ollut virhe.

Liian vähän työntekijöitä
Valviran myöntämän luvan mukaan Attendo saa tuottaa Herttuattaressa tehostettua palveluasumista 25 vanhukselle ja ilmoituksenvaraista palveluasumista 28 vammaiselle. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa esimerkiksi yöhoitoa.
Yksikössä oli Avin mukaan 43 henkilöä, joista ainoastaan 2 vammaispalvelupäätöksellä ja 1 tavallisella päätöksellä.
– Osassa työvuoroja oli ollut kaksi työntekijää, kun olisi tarvittu neljä, Ahvenus sanoo.

Hoivakoti on ollut auki syyskuusta 2016. Yksiköstä on tullut useita ilmoituksia epäkohdista. – Käytännössä koko toiminnan ajan on ollut jonkinnäköistä ongelmaa, Ahvenus sanoo. Tänä kesänä tilanne meni niin vakavaksi, että Avi oli päivittäin yhteydessä yksikköön ja lisäksi Kangasalan kunta kävi viikon ajan joka päivä kaksi kertaa katsomassa, montako ihmistä on työvuorossa.Yllätyskäynti johti 200 000 euron uhkasakkoon
Attendo lisäsi työntekijöitä, mutta ei kaikkiin työvuoroihin. Lopulta tehtiin yllätystarkastus, joka johti uhkasakkoon.

Miksi toimintaa ei keskeytetty?
– Keskeyttämistä harkittiin. Kuitenkin vastuuhenkilö tuntui ymmärtävän, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Kuulemisselvityksessä myönnettiin ongelmat. Katsottiin, että määräys uhkasakolla todennäköisesti saattaa riittää.
Attendon pitää korjata puutteet 11. elokuuta mennessä. Ainakin henkilöstömäärän ja lääkehoidon pitää olla kunnossa siihen mennessä.
Valvontaa jopa päivittäin. Kangasalan kaupunki on Avin mukaan lähettänyt yksikköön uusia asukkaita vielä heinäkuussa, vaikka tiesi ongelmista.


Kangasalan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne sanoo, että kaupunki on tehnyt hoivakotiin lukuisia valvontakäyntejä.
Heinäkuussa jopa päivittäin. – On hyvin poikkeuksellista ja epätavallista, että on käyty joka päivä.
Tilanteen piti korjaantua ensin helmikuussa ja sitten huhtikuussa ja kaupunki oli siinä käsityksessä, että tilanne paranee.
– Attendo kertoo, että heillä on haasteita henkilöstön rekrytoinnissa. Sama tilanne on kaupungin omissa yksiköissä.

Hämmennystä on aiheuttanut myös, voidaanko vanhuksia laittaa vammaisten hoitopaikoille. Kangasala sai Lanteen mukaan viime vuonna yli satatuhatta euroa korvauksia Attendolta, koska henkilöstömitoitus ei täyttynyt. Kangasalla on pula tehostetuista asumisyksiköistä. Siksi asukkaita on laitettu hoivakotiin, jonka epäkohtia on koko ajan yritetty korjata. – Toisessa vaakakupissa painaa turvattomuus kotona, on kaksi huonoa vaihtoehtoa, Lanne kertoo. Mikäli Attendo ei saa puutteita kuriin, Kangasalan pitää varautua ottamaan hoivakoti hoitoonsa. – Tilanne on huolestuttava kokonaisuudessaan. Surullisin tilanne on, että ikäihmiset eivät ole saaneet hoitoa, jonka he ansaitsevat ja joka heille on luvattu, Marika Lanne sanoo.

Attendo syyttää hoitajapulaa
Hoivakodin johtaja ei halunnut kommentoida asiaa. Yle pyysi kommenttia myös Attendolta, joka halusi vastata sähköpostilla. Yhtiön mukaan rekrytointien eteen on tehty töitä jo pitkään ja henkilöstötilanne on parempi.
– Herttuattaren johtaja on vaihtunut kahdesti vuoden aikana, mikä on osaltaan vaikeuttanut pitkäjänteistä, johdonmukaista kehitystyötä hoivakodissa. Myös hoitajapula on vaikuttanut yksikön toimintaan, Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi sanoo.

Yhtiö kertoo organisoineensa lääkkeiden jakamisen ja säilyttämisen uudestaan. Hoivakodissa aloittaa syyskuussa tiiminvetäjä-sairaanhoitaja.
Attendo on hakenut toimilupaan muutosta kesäkuun alussa Valviralta.
– Julkisuudessa on keskusteltu paljon myös toimiluvan asukaspaikkamääristä, sillä kulloinenkin asiakasrakenne ei ole täysin vastannut toimilupaa. Asukaspaikkoja talossa on kuitenkin ollut riittävästi eli hoivakodin asukkaat eivät ole asuneet liian pienissä tai epäsopivissa tiloissa, Sammaljärvi sanoo.

Kommentti: Olen sanaton!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Elo 2019 9:29

YLE: Vakavia epäkohtia yhä vanhustenhuollossa 12.8. klo 05:41

Valviran ylijohtaja Uutissuomalaiselle: Vanhustenhuollosta löytyy yhä liikaa vakavia epäkohtia

Ylijohtajan mukaan suurimmassa osassa yksiköitä asiat ovat riittävän hyvällä tasolla, mutta työtä on vielä tehtävä paljon.
Valviran ylijohtajan mukaan muutokset vanhustenhuollossa olivat vain tilapäisiä tai niitä ei tehty ollenkaan. Alkuvuonna julki tulleet ongelmat vanhustenhuollossa eivät ole poistuneet, sanoo lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson Uutissuomalaiselle.
Henrikssonin mukaan Suomessa on yhä aivan liikaa yksiköitä, joiden toiminnassa on vakavia epäkohtia.

Ylijohtaja sanoo, että suurimmassa osassa yksiköitä asiat ovat riittävän hyvällä tasolla, mutta työtä on vielä tehtävä paljon.
Henriksson kertoo Valviran odottaneen, että ohjauksen tai huomautuksen kaltaiset kevyet toimet riittäisivät. Muutokset olivat kuitenkin vain tilapäisiä tai niitä ei tehty ollenkaan. – Sitten tultiin siihen, että oli välttämätöntä ryhtyä koviin keinoihin.
Henrikssonin mukaan tilanne paranikin suurimmassa osassa yrityksiä, ja myös kuntien järjestämisvastuuseen liittyvä valvonta aktivoitui.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 15 Elo 2019 8:42

Päivän lehti 15.8.2019 | Lukijan mielipide

Mikä estää viranomaisia tarttumasta vanhusten huonoon kohteluun?
Hoitajien suut on tukittu, joten vastuu ongelmien esillä pitämisestä on omaisilla.

VALVIRAN ylijohtaja Markus Henriksson totesi Uutissuomalaisessa (HS 12.8.), että vanhustenhuollossa on yhä liikaa vakavia epäkohtia. Valvirassa oli odotettu, että ohjauksen ja huomautuksen kaltaiset kevyet toimet riittäisivät. Muutokset olivat kuitenkin tilapäisiä tai niitä ei tehty lainkaan. Valviran piti ottaa käyttöön ­kovemmat otteet. Me omaiset tiedämme tämän, ja niin tietää henkilökuntakin. Hoitajien suut on tukittu, joten vastuu ongelmien esillä pitämisestä on omaisilla. Valvira ei taatusti tiedä, mitä kaikkea karmeaa kentällä tapahtuu.

Median on ryhdistäydyttävä. Yksittäisten paljastusten osoittelu ei riitä, vaan julman tilanteen taustat on kaivettava paljon tarkemmin.

Miksi täysin avuttoman vanhuksen tai vammaisen huono hoito ei ensinnäkin ole poliisi­asia? Näin maallikon mielestä se on törkeään pahoinpitelyyn rinnastettava teko. Lapsia otetaan huostaan, ja heidän huonosta kohtelustaan voi rapsahtaa tuomioita. Eläinsuojelulaki on tiukka, ja eläinten omistaja voi saada eläintenpitokiellon. Mikä kollektiivinen sokeus estää viranomaisia tarttumasta ilmiselviin kaltoinkohteluihin?
Ovatko julkisuuteen nousseet terveysjättien sopimusrikkomukset menneet poliisille? Me veronmaksajat kustannamme vanhustenhoidon, ja palveluntuottajat kehtaavat toimia pokkana vastoin sopimuksia – meidän rahoillamme.


Selvitettävien asioiden listalla ovat kuntien ja palvelutuottajien keskinäiset kytkökset. Miksi kunnat ovat löperöitä eivätkä saa toimijoita kuriin? Miksi omaisten pitää jaksaa viedä ilmiselvät ongelmat aluehallintovirastoihin tai Valviraan? Mihin nurkkaan kunnat ovat maalanneet itsensä? Myös kunnat on nyt haastettava vastuuseen valvonnan laiminlyönneistä. Kunnat ovat toki vastuullisia myös omasta toiminnastaan: niin kotihoidosta kuin laitoshoidostakin. Kuka on muuten laskenut, ­että yksityistäminen on halvempaa?

Olen käynyt tätä tappavan raskasta muistuttamisen rallia vuoden ajan. Aluksi palveluntuottajalle, sitten uudelle omistajalle ja kannellut tammikuussa 2019 Helsingin kaupungille. Kaupungin tekemässä tarkastuksessa todettiin, että palveluntuottaja ei toiminut sopimuksen mukaisesti. Minulta pyydettiin ymmärrystä, että palveluntuottaja ehtisi saattaa palvelunsa sopimuksen edellyttämälle tasolle. En huomannut kysyä, kauanko pitää odottaa. Olen nyt odottanut puoli vuotta. Hauraan äitini elämässä tämä on valtavan pitkä aika.

Hannele Törrönen psykologi, Helsinki
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 27 Loka 2019 6:05

Rajansa kaikella

Iltalehti: UUTISET 27.10.2019

Rankkaa menoa senioritalossa: Mies juhli itsensä ulos alle vuodessa

Senioritalossa asunut mies häädettiin viinatarjoilun ja metelöinnin takia asunnostaan ulos.Vuokrasuhde ehti kestää vain vuoden. Asukas jätti vuokrat maksamatta, kun sai tietää vireillä olevasta käräjäjutusta. Oikeus lopetti tuomiollaan miehen juhlat ja antoi tälle samalla häädön.
Naapurit joutuivat kärsimään humalaisen juhlaseurueen häiriöistä.

Riehakasta elämää senioritalossa viettänyt lahtelaismies sai häädön Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Noin kuusikymppisen miehen vuokrasuhde kesti häthätää vuoden. Taloyhtiö katsoi, että asukkaan toiminta rikkoo ikääntyneille tarkoitetussa talossa järjestyssääntöä sekä aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta. Naapurit joutuivat kärsimään humalaisen juhlaseurueen häiriöistä ja meluhaitasta myös yöllä. Ulkona kovaäänistä keskustelua runsaan ystäväjoukon kesken säestettiin myös huutamalla.

Viinaa tuputettiin ohikulkeville
Portaikon ala-aulassa kulkeville oli tarjottu "huikkaa". Tyrkyttäminen oli koettu pelottavaksi, koska päihtyneessä seurueessa oli ollut taloon kuulumattomia henkilöitä. Suullisista huomautuksista ja varoituksista ei liiemmin piitattu, sillä "menoa" oli jatkunut vielä käräjillä olleen häätöjutun ollessa vireillä. Taloyhtiön mukaan yhteisillä alueilla alkoholin nauttiminen ja päihtyneenä esiintyminen on vuokrasopimuksen mukaan kiellettyä. Asukkaan vieraat ovat myös huudelleet ulkona miestä avaamaan portaikon alaovea summerien ollessa pois päältä yöaikaan.

Avoimien ovien juhlaa
Asunnon ovi portaikkoon oli koko kesän auki. Naapurin mukaan elämä oli yhtä "showta", ja meno oli saanut lisäkierroksia, kun tiedettiin asuntoyhtiön henkilökunnan olevan lomalla. Huoltomiehen mukaan 80% asunnon metelistä on ollut häiritsevää. Kun tieto vireillä olevasta käräjäkanteesta tuli asukas lopetti vuokran maksamisen.
Asuintalo on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille, ja osa sen asukkaista on sairaita ja huonokuntoisia.
Taloyhtiön mukaan naapureiden häiriöiden sietämisvelvollisuus voi olla näin normaalia alhaisempi.

Juhlille loppu käräjiltä
Vastaajana käräjillä ollut kuusikymppinen mies kiisti kanteen kokonaisuudessaan. Alkoholia ei ole tarjoiltu eikä toisten kotirauhaa häiritty, oli vastaus.
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomion mukaan muiden häiritseminen ja järjestyssääntöjen rikkomus on niin olennainen seikka, että se muodostaa vuokrasopimuksen purkuperusteen. Oikeuden mukaan asukas ja hänen vieraansa ovat aiheuttaneet pelkoa talossa, ja vähentäneet muiden asumisviihtyvyyttä.
Neljän kuukauden liki 2 000 euron rästivuokrien lisäksi häädön saanut asukas joutuu vastaamaan taloyhtiön 4 600 euron oikeuskuluista.
Uudisasukkaan "juhlapitoinen" vuokrasuhde ehti kestää vain vuoden päivät.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

RISTO LASILA

Kommentti: Omassa rapussani asuneen mielenterveyspotilaan uhkailu tappouhkauksineen kesti vuokrasuhteen päättämiseen luvattoman kauan. Ilmeisesti murha/tappo olisi jouduttanut häätöä jonkun verran. Pari lähestymiskieltoa oli saatettu voimaan ja yksi vuokralainen joutui lähtemään muualle pelkotilojen vuoksi.

Nykyinen huoneenvuokralaki on varsin suojaava VUOKRALAISTA KOHTAAN. Osakas saa ennemmin karistuksen vaikkapa maksamattomien vastikkeiden vuoksi, koska asunnon haltuunotto on varsin mutkatonta. Kummallista kyllä , että ns. syrjäytyneet ovat myös syrjäytyneet ihmisarvoisesta elämästä.
Luulisi oman asunnon olevan ensiarvoisen tärkeä elämästä selviytymisen kannalta. Osalle asunnottomia voisi lahjoituspeili olla ensi askel uuteen elämään. Tietysti peilin merkityksen kurssitus olisi tarpeen.

Olisi hyvä, jos olisi jonkunlainen vuokralaisten ennakkorekisteri, josta voisi tarkistaa aiempien vuokrasuhteiden kestot ja loppumisen syyt. Mutta sehän ei ole mahdollista nykyisessä suojatussa yhteiskunnassa. Avoterveydenhuollon katsotaan suojaavan normaaleja yksilöitä riittävästi ja mielisairaaloita on lakkautettu runsain määrin.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 02 Marras 2019 5:40

HS: Päivän lehti 2.11.2019 | Lukijan mielipide

Vanhuksen hyvä saattohoito saadaan aikaan yhteistyöllä
Sekä hoitajilla että lääkäreillä on tärkeä rooli.

PROFESSORI Tiina Saarto kertoi (HS 22.10.) kehittämishankkeista, jolla pyritään parantamaan vanhusten saattohoitoa. Sairaanhoitajat Sirpa Kaskela ja Anna-Stiina Salminen totesivat (HS 28.10.), että onnistunut saattohoito vaatii toimivan organisaation ja johtamisen, jotta vanhuksia ei siirrettäisi saattohoitovaiheessa turhaan tehostetusta palveluasumisesta vuodeosastolle.

Hyvä saattohoito alkaa saattohoitovaiheen tunnistamisesta. Siinä tärkeä rooli on sekä hoitajilla että lääkäreillä. Vanhuksia hoitavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä jatkuvasti paikalla olevilla hoitajilla on paras näkemys vanhuksen tilanteesta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Lain mukaan lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Lääkkeettömien hoitokeinojen asiantuntijoina ovat hoitajat. Lääkärin määräyksellä hoitajat annostelevat potilaalle tarpeellisia lääkkeitä.

DNR-päätöksen (”ei elvytetä”) tekee lääkäri. Päätös tarkoittaa, ettei elvytystoimia aloiteta, jos potilaan hengitys tai sydämen toiminta lakkaa. Päätöksestä on keskusteltava potilaan tai tilanteen vaatiessa potilaan läheisten kanssa. Päätös ei tarkoita hoitojen lopettamista tai saattohoitoon siirtymistä. Saattohoitopäätös sisältää DNR-päätöksen.

SAATTOHOITOPÄÄTÖSTÄ seuraa yksilöllinen elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman tekeminen. Siinä on muun muassa otettava kantaa potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön. Potilaan siirrosta päättää terveydenhuoltolain mukaan lääkäri tai hänen antamansa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattilainen.

Lääkärin tulee tehdä myös ennakoivasti tarvittavat lääkemääräykset potilaan lääkelistalle. Selkeät lääkärin ohjeet kipujen tai muiden oireiden pahenemisen varalle antavat hoivakodin hoitajalle mahdollisuuden viiveettä hoitaa vanhuksen oireita. Hoivakodin hoitajille ja lääkäreille on järjestettävä myös mahdollisuudet matalan kynnyksen konsultaatioon. Yksiköiden sisällä ja välillä tarvitaan hyvää yhteistyötä ja hyvin johdettuja toimintatapoja.

Muutama vuosi sitten Espoon sairaalan palliatiivinen yksikkö – kotisairaala, osasto Villa Glims ja poliklinikka – aloitti tiiviin yhteistyön hoivakotien ammattilaisten kanssa toiminnan kehittämiseksi. Nykyisin kotisairaalan sairaanhoitajien ympärivuorokautinen konsultaatioapu ja lääkkeiden toimittaminen hoivakodeille on vakioitu.

MAALISKUUSSA kotisairaalan ja Husin yhteistyönä toteutettava liikkuva sairaala (LiiSa) aloitti toimintansa Espoossa. Se palvelee hoivakodeissa ja kotihoidossa tukea tarvitsevia asukkaita päivystyksellisissä. Liikkuvassa sairaalassa kokeneet sairaanhoitajat antavat vuorokauden ympäri hoivakotien ja kotihoidon hoitajille konsultaatioapua puhelimessa sekä lähtevät tarvittaessa hoivakotiin tai potilaan kotiin. Sairaanhoitajat saavat tarvittaessa tukea lääkäriltä.

Tiina Tasmuth, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen ja kivunhoitolääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri, Espoon sairaala

Kommentti: Miten mahtaa toimia tuon hienon esityksen mukainen hoitosuunnitelma haja-asutusalueella, joissa ei ole lääkäriä lainkaan tai sitten on vain keikkatyöläinen, ehkä ulkomaalainen, kieltä taitamaton?
Eipä ole kovin tasa-arvoiset olosuhteet saattohoidolle kaikkialla Suomessa. Kunhan kivunlievityksessä edes edistyttäisiin riittävästi. Riittävä väestöpohja tuntuisi olevan ehtona korkeatasoiselle hoidolle.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Marras 2019 10:52

Turun Sanomat Kotimaa 12.11. 2019 klo 06:00 Virpi Niemistö

"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin tietoon on tullut, että valvontaviranomaisten määräämiä toimia ei olekaan tehty tai tilanne on joissain yksiköissä ensin parantunut ja sen jälkeen huonontunut uudelleen. Paikasta toiseen muuttaminen on erittäin raskasta iäkkäille muistisairaille henkilöille, vanhempi oikeusasiamiessihteeri Lotta Hämeen-Anttila toteaa.
Vanhustenhoivassa tulee yhä esille todella vakavia epäkohtia perushoivassa ja huolenpidossa. Myös suoranaista kaltoinkohtelua esiintyy. Näin sanoo vanhempi oikeusasiamiessihteeri Lotta Hämeen-Anttila eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.

Länsi-Suomen aluehallintovirasto joutui perjantaina osittain keskeyttämään Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan Sastamalassa, koska asiakas- ja potilasturvallisuus oli vaarantunut merkittävästi. Tämä ei valitettavasti ole edelleenkään yksittäistapaus, vaikka vanhustenhuollon tilasta on keskusteltu koko tämän vuoden.

– Ruokaa ei suostuta antamaan tai aamulla on vielä illan kiisselit kasvoilla, vessaan ei viedä ja märissä vaipoissa annetaan olla pitkiä aikoja. Onnettomuuksien välttämiseksi henkilöä voidaan pitää sidottuna liki vuorokauden ympäri. Kuntoutus ja mahdollisuus ulkoiluun unohdetaan kokonaan, Hämeen-Anttila luettelee.

Samantyyppisiä laiminlyöntejä on nostettu julkisuudessa esille myös Sastamalan tapauksessa.
Oikeusasiamiehen kanslia on ylin vanhustenhoivan valvontaa tekevä viranomainen.
Aikaisemmin kansliassa oli vain yksi esittelijä vanhusten oikeuksien valvonnassa. Eduskunnan myöntämällä määrärahojen lisäyksellä on palkattu yksi esittelijä lisää tämän vuoden loppuun.
– Lisäbudjetin avulla saatiin vielä kaksi lisävirkaa. Nyt näitä virkoja esitetään vakinaistettaviksi, Hämeen-Anttila selvittää.

Hänen mukaansa lisähenkilöstön avulla oikeusasiamies on voinut tehdä aiempaa enemmän tarkastuksia niin hoivakodeissa, palveluasumisessa kuin kotihoidossa. Erityinen valvonnan kohde on se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut hankkinut kunta on huolehtinut niiden valvonnasta.
Tilanne vanhustenhuollon valvonnassakin on Hämeen-Anttilan mukaan yhä todella vaikea.
– Töitä Valvirassa, aluehallintovirastoissa ja monissa kunnissa on tehty hartiavoimin, mutta tulokset eivät ole niin hyviä kuin voisi kaiken asian saaman julkisuuden jälkeen olettaa.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin tietoon on tullut, että valvontaviranomaisten määräämiä toimia ei olekaan tehty tai tilanne on joissain yksiköissä ensin parantunut ja sen jälkeen huonontunut uudelleen. Hämeen-Anttila kertoo, että viranomaiset ovat myös joutuneet vaikean tilanteen eteen, kun on koettu, ettei palveluyksikön toimintaa ole voitu lopettaa, koska ei ole ollut osoittaa mitään muuta kelvollista paikkaa, minne vanhukset voisi asuttaa.
– Paikasta toiseen muuttaminen on myös erittäin raskasta iäkkäille muistisairaille henkilöille.

Oikeusasiamiehen kanslian mukaan apulaisoikeusasiamiehen kannanottoja noudatetaan toisaalta hyvin ja vakavia tilanteita on saatu korjattua. – Tiedossa on, että oikeusasiamies voi vakavimmissa tapauksissa vaikka määrätä esitutkinnan suoritettavaksi tai syytteen nostettavaksi.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin arvioi parhaillaan, mihin toimenpiteisiin hän ryhtyy sen varmistamiseksi, ettei vanhusten oikeuksien toteutuminen vaarannu sen vuoksi, että yksityinen palvelun tarjoaja ei noudata valvovien viranomaisten määräyksiä. Apulaisoikeusasiamies on myös ottanut omana aloitteena tutkittavaksi useita vanhusten hoivan toteuttamiseen liittyviä kauaskantoisia kysymyksiä, kuten muun muassa kunnan sosiaalitoimen toiminnan muistisairaan vanhuksen tarvetta vastaavien sosiaalipalvelujen turvaamisessa. – Myös kotihoidossa on yhä lisättävä valvontaa, Hämeen-Anttila muistuttaa.

FAKTA
- Valvonnan työnjako
- Aluehallintovirastot valvovat oman alueensa kuntien palvelujen järjestämistä sekä muiden julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa.
- Valvira käsittelee valvonta-asian silloin, kun kyseessä on koko maata tai useampaa aluetta koskeva asia tai on olemassa omaisen epäily mahdollisesta hoitovirheestä, joka olisi aiheuttanut henkilön kuoleman.
. Valvira antaa myös hoidon asianmukaisuudesta lausuntoja poliisille, kun oikeuslääketieteellisissä kuolemansyynselvityksissä tulee esiin mahdolliseen hoitovirheeseen viittaavia seikkoja.
- Eduskunnan oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia.
- Oikeusasiamiehen toimenkuvaan kuuluu vanhuspalveluasioissa myös valvonnan valvonta eli ovatko kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira huolehtineet niiden vastuulle kuuluvasta valvonnasta.

Kommentti: Mukavaa , kun TS kirjoittaa valtakunnan vanhustenhuollon epäkohdista eikä alituiseen referoi erään kolumnistin yksitäiseen henkilöön kohdistuvia ajojahteja.

Mielestäni oikeusturvan kannalta on oleellista, että vanhushuollosta vastaava antaa omaisille ohjeet, miten miten valittaa, mistä valittaa, mitä korjausehdotuksia tehnyt ja kenelle sekä ajankohta.
Kannattaa lähettää valituskirjelmä joko saantitodistuksella tai ainakin kirjattuna, niin ei huku helposti.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 16 Marras 2019 11:08

HS: Päivän lehti 16.11.2019 Teija Sutinen HS

Li Andersson: Vanhusten hoivan laiminlyönneistä on maksettava korvauksia vanhuksille
Vasemmistoliiton puheenjohtaja moitti puoluekokouspuheessaan erityisesti Esperi Caren toimintaa.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson vaatii, että hoivayhtiöiden on maksettava korvauksia niille vanhuksille, joiden hoitoa yhtiöt ovat laiminlyöneet.
Andersson esitti vaatimuksensa vasemmistoliiton puoluekokouksessa Kuopiossa perjantaina.

“Skandaaliyhtiö Esperi Caren emoyhtiö ei ole maksanut lainkaan yhteisöveroa Suomeen kolmen viime vuoden aikana. Samaan aikaan, kun me olemme ohjanneet Esperi Carelle verorahojamme, tämä yritys on laiminlyönyt ikäihmisten oikeuden laadukkaaseen ja inhimilliseen hoivaan”, Andersson sanoi.

SUURIMMAT vanhusten hoitoon keskittyneet yritykset, muun muassa Attendo ja Esperi, jäivät vuoden alussa kiinni useista hoitoa koskevista laiminlyönneistä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on joutunut puuttumaan yritysten toimintaan.
”Nykyiset seuraukset yrityksille ovat selvästi liian lievät, kun näin on voitu toimia. Laiminlyöntien estämiseksi tarvitaan paitsi riittäviä uhkasakkoja, myös muita keinoja, sillä valvontaviranomaisten määräämät uhkasakot eivät lopulta hyödytä todellisia kärsijöitä”, Andersson sanoi. Anderssonin mukaan vanhusten hoivayritysten laiminlyöntien estämiseksi tarvitaan päättäväisempiä otteita.

”On mielestäni välttämätöntä, että kaikissa sopimuksissa, joita hoivakonsernien kanssa tehdään, sovitaan selkeät ja tuntuvat sopimuskorvaukset paitsi kunnille, myös hoivakodeissa asuville vanhuksille, silloin kun palvelua ei toteuteta sovitulla mitoituksella”, Andersson sanoi. Andersson toivoi oman puolueensa kuntavaltuutetuilta, että he olisivat tarkkoina kuntapolitiikassa eivätkä ulkoistaisi hoivaa ilman, että sopimussakot on tarkkaan määritelty.

ANDERSSON kommentoi puheessaan myös Suomen poliittisen kentän muutosta. Hänen mukaansa Suomessa näyttäisi nykyisin olevan vain yksi yhtenäinen oppositio, joka on arvokonservatiivinen ja talousoikeistolainen. ”Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut”, Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan oppositio on ajautunut yhä kauemmas suomalaisten arjesta ja vajonnut ”yhä syvemmälle identiteettien ja symbolien hämmentävään suohon”, jossa taistellaan kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja vastaan. Olkiukko tarkoittaa sitä, että vastapuolen ajatukset esitetään kärjistetyssä muodossa ja sitten väittelyssä hyökätään tätä kärjistystä eikä alkuperäistä ajatusta vastaan.

”Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin”, Andersson sanoi opposition viimeaikaisiin keskustelunaiheisiin viitaten.

Kommentti: Nyt taisi Rinteen tapaan avata sen kuuluisan Pandoran lippaan vasemmistoliiton johtaja Andersson. Kukapa hoitaisi sen vanhuksen korvauskanteen laiminlyöjää vastaan muu kuin oieusavustaja eli asianajajien suurenmoinen kaarti. Mitä maksa, jos paha tulee vaippaan? Mitä maksaa , jos kiisselit menevät ohi suun? Mitä maksaa ehkä kerran viidessä vuodessa tapahtuva ulkoilman hengittäminen?

Anderssonin tulisi muistaa, että asianajajat ovat poliittisesti monasti oikeistosuuntautuneita. Pitäisikö siis perustaa vasemmistolainen lakimieskoulutus vaikkapa tuonne Sirola-opiston tiloihin? Siinähän tuo menisi vallankumous- ja lakkoopintojen myötä sujuvasti aseenkäsittelyn ja kuulustelutekniikoiden keralla. Oppi-isiä ei tarvinne kaukaa hakea.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 02 Joulu 2019 8:12

HS: Päivän lehti 2.12.2019 | Lukijan mielipide

Omaishoidon tuki verottomaksi

VUODEN 2019 aikana omaishoidon tukea saa noin 50 000 ihmistä. Päivittäin omaistaan paljon auttavia on Suomessa noin 60 000.
Omaishoitajien saama palkkio – vähimmäishoitopalkkio 399,91 euroa kuukaudessa – on pieni ympärivuorokautisesta kotipäivystyksestä. Omaishoitajien työ tuo yhteiskunnalle kymmenien miljoonien eurojen säästöt, kun kalliilta laitoshoidolta vältytään.
Vuonna 2013 arvioitiin, että jos omaishoidon hoitopalkkio muutettaisiin verottomaksi tuloksi, mutta siitä perittäisiin edelleen vakuutetun työeläkemaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu, verotulot supistuisivat noin 51 miljoonalla eurolla.

On ehdotettu, että valtion tulisi tukea taloudellisesti autoilijoita biokaasuun tai bioetanoliin siirtymiseksi miljoonilla euroilla. Tämä kuulostaa huonosti harkitulta, kun samaan aikaan tuhannet omaishoitajat antavat työpanoksensa lähiomaisen ja yhteiskunnan hyväksi häpeällisen pienellä palkkiolla. Epäkohta tulisi korjata pikaisesti. Helpointa on myöntää kaikille tukeen oikeutetuille palkkion verottomuus ilman monimutkaisia eläketulovähennyslaskelmia. Eihän lapsilisiäkään veroteta.

Hannu Vierola, lääkäri, Iisalmi

Kommentti: Populismi kiihdyttää myös idioottimaisten ehdotuksien tulvaa. Lehmät tapettava välittömästi, sähköpyörät kaikille valtion rahoituksella, sähköpotkulautojen onnettomuusuhrit kutsuttava Linnan juhliin, vihanneksia alennettuun hintaan (valtion rahalla) kauppoihin, yksityisen ihmisen lomamatkailu ankaran verotuksen piiriin (lentovero), mannerten välisiin matkoihin tulee kyyti pummata yksityisistä purjeveneistä, kaikkiin vanhoihin autoihin kaasu- tai sähkövalmius valtion rahoilla, pienien eläkkeiden korotus eläkekassojen sijoituksista, jne...

Suomi alkaa olla likellä eduskuntavaaleissa taannoin olleen "levitaatiopuolueen" ehdotuksia, jolloin ehdotettiin eduskunnan yhtaikaista ilmaan hyppelyä, joka kuulemma ratkaisee kaikki universaalisetkin ongelmat välittömästi, kotimaiset nyt ainakin.

Jos virkamiesten tuska onkin kamala sokeriveron mahdottomuuden edessä (vero mahdollista muissa maissa) , niin omaishoidon palkkion verotus onnistuu käden käänteessä. Onhan kiusa se pienikin kiusa. Samaten joku matkustajavero, joka täysi fiasko 60-luvulla, onnistuu varmasti rastatukkien ehdotuksien perusteella todella nopsaan. Kannabiksen suositeltavuus saman ryhmän ehdotusten perusteella tuntuu olevan ihan oven takana. Greta Thunberg on idoli monelle elämää kokemattomalle, hallitus mukaanluettuna.

Valtion on vain kiinnostunut ajatuksista, joilla vaikeutetaan tavallisen ihmisen elämää. Pakollinen perävalo pyörään on ihan jees, mutta heijasteliivi ei ole trendikäs. Kypäräpakko sotkee hiukset. Ehkäpä kannabiskasvin heijastelogo auttaisi sen leviämistä heijasteliiveissä? Pelkkä riippuva heijasti jalankulkijoille on lapsellisen oloinen, ellei ole pääkallokuvaa tai sisällä musiikkivideota.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 16 Joulu 2019 11:15

Sijoittajat kyttäävät muutostuulten taustalla yhteiskunnan rahoittamia asuntoja

HS: Päivän lehti 16.12.2019 | Lukijan mielipide

Viihtyisä senioritalomme muuttuu pelkistetyksi vuokrataloksi
Päätös näyttäisi sotivan kaupungin hyvän vanhustenhoidon periaatteita vastaan.

RUOTSALAINEN yhtiö Fastighets Ab Balder on hankkinut osake-enemmistön vuokra-asuntoyhtiö Satosta. Enemmistön Balder sai viime vuoden lopulla, kun Ilmarinen ja Varma myivät osuutensa. Tämän myötä Saton omistama Sandels-senioritalo Välskärinkadulla Helsingissä on muuttunut Saton ja Helsingin kaupungin välisellä sopimuksen muutoksella vapaarahoitteiseksi vuokrataloksi.

Sato sulkee uuden omistajan tahdosta kaikki vapaa-ajan tilat kuten kuntosalin, pienen uima-allasosaston, kahvila-ravintolan ja yhteiset oleskelu- ja kokoustilat. Niiden tilalle rakennetaan lisää asuntoja, jotka vaikuttavat arkkitehtonisesti arvokkaaseen kompleksiin arvaamattomasti. Näistä toimenpiteistä tuli asukkaille tieto postiluukun kautta ilman mitään ennakkovaroitusta 9. joulukuuta. Sato on markkinoinut senioritalo Sandelsia hyväntuulisena yhteisönä, jossa monipuoliset virkistystilat takaavat asiakasviihtyvyyden.

Hyvät puitteet ovat olleet vaikuttamassa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja ehkäpä parempaan terveyteen – siten kustannussäästöihin kaupungille. Viihtyvyysarvot ovat useimmille asukkaille olleet tärkeitä asumisvalintaa tehtäessä.
Tilanteesta voi tuskin moittia ruotsalaista Balderia, vaan pikemmin voisi esittää kysymyksen Helsingin kaupungille, joka on aikoinaan määritellyt rakennuksen senioritaloksi.

Olisi kohtuullista saada tietää, mitkä painavat perustelut kaupungilla on ollut tämän päätöksen takana. Päätös näyttäisi sotivan kaupungin hyvän vanhustenhoidon periaatteita vastaan.
Onko jotain vielä tehtävissä?

Paavo Hevossaari, yksi monista pettyneistä, eläkeläinen, Helsinki

Kommentti: Maamme lukuisia kuntoutuskeskuksia, sotainvalidien hoitolaitoksia ja senioritaloja on rakennettu yhteiskunnan, veikkauksen ja keräysten avulla. Sotainvalidit ovat pian poistuva ryhmä. Sijoittavat tahot miettivät silmät kiiluen myyntiä, uusiokäyttöä ja ennenkaikkea rahantekomahdollisuutta.

Ns. kasvottoman sijoittajan intressissä on vain raha, raha ja vielä kerran raha. Palveluasunnot ovat helposti muutettavissa osaksi yhteiskunnan kustantamaa asumispalveluja ns. syrjäytyneille. Syrjäytyneet ovat talojen suurin syy asukkaiden poismuuttoon, koska näitä yhteiskunnan elättejä ei voida saada kuriin lainsäädännön avulla, sillä vuokralaisen asumisturva on viety äärimmilleen. Vain vakava , henkeen kohdistuva rikos, voi saada tämän kelpo vuokralaisen ulos asunnosta. Tietysti oikeuden päätöksen perusteella. Edes vankilatuomio ei poista asumisoikeutta.

Nyt kannattaisi aloittaa keskustelu vapautuvista tiloista tai myyjien etiikasta . Yhdenkin mätämunan sijoittaminen asuntoon saa toiset voimaan huonosti. Mikä on siis omistajan vastuu ennen myyntipäätöstä?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 30 Joulu 2019 11:35

HS: Kotimaa 30.12. klo 6:12 Minna Pölkki HS

Huhut vanhusten laimin­lyönnistä vaihtuivat karuiksi uutisiksi hoiva­kotien arjesta:
”Oli aika herätä”, sanoo geriatrian professori

Professori Jaakko Valvanne on perehtynyt toukokuusta asti vanhustyön ongelmiin Esperissä, jonka toimintaan Valvira puuttui järeästi alkuvuonna.
Valvira keskeytti Esperi Caren Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan tammikuussa 2019.

VANHUSTENHOIDON ongelmista on huhuttu pitkään, mutta alkuvuonna karu todellisuus tuli julki: osassa vanhusten hoivakoteja havaittiin tarkastuksilla niin vakavia laiminlyöntejä, että ne vaarantavat vanhusten turvallisuuden.
Terveyskeskuksiin tuodaan hoivakodeistakin huonokuntoisia vanhuksia. Eräässä uudessa hoivakodissa kuoli ensimmäisen toimintakuukauden aikana kuusi vanhusta, mikä kiinnitti viranomaisen huomion ja herätti epäilyt laiminlyönneistä.

Monissa huonosti toimivissa yksiköissä oli liian vähän henkilökuntaa. Hoivakotien asukkaita oli lukittu yöksi huoneisiinsa vasten tahtoaan. Vanhuksia hoidettiin vuoteissa, koska hoitajat eivät ehtineet auttaa heitä ylös. Monessa hoivakodissa oli myös ongelmia esimerkiksi lääkehoidossa. Havaitut puutteet olivat niin vakavia, että alkuvuodesta sosiaali- ja terveysalan ylin valvontaviranomainen Valvira jyrähti. Se keskeytti toiminnan useissa vanhusten hoivayksiköissä.

”Hälytyskellojen olisi pitänyt soida näissä yksiköissä jo paljon aikaisemmin. Tilanne pääsi liian pitkälle”, sanoo sanoo geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne. ”Niissä hoitokodeissa, joissa ongelmia oli, tilanne oli kärjistynyt sellaiseksi, että oli aika herätä.”
Artikkelin jatko luettavissa HS nettisivuilta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006357516.html

Kommentti: 9 vuoden aikana ovat lukijat käyneet katsomassa vanhushuollon kroonista kriisiä 83162 kertaa eli noin 25 lukaisua päivässä.. STM:n tilaama tutkimus geriatrian professori (emerita) Sirkka-Liisa Kivelältä taisi jäädä kiireisten virkamiesten pöytälaatikkoon, kun on ollut niitä kiireitä, kuten vaikkapa RAY:n palkkioiden jälkeenjääneisyys poliitikoille. Vanhusten laiminlyönti (vrt avaruudesta maan likeltä lentävät meteorit) näyttää kuuluvan samaan huolehtimisluokkaan.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 02 Tammi 2020 4:24

HS: Päivän lehti 2.1.2020 | Pääkirjoitus

Parempi vanhustenhoiva vaatii parempaa johtamista

Pelkkä hoitajien määrän lisääminen ei riitä korjaamaan vanhustenhoidon ongelmia. Jos johtaminen on kunnossa, vähäiselläkin henkilöstömäärällä saadaan paljon hyvää aikaiseksi.

VANHUSTENHOIDON ongelmat olivat yksi vime vuoden suurista puheen­aiheista. Vaikka ongelmat eivät olleet uusia, huoli vanhusten­hoidon tilasta sai uutta vakavuutta Valviran keskeytettyä yksityisen Esperin omistaman hoiva­kodin toiminnan Kristiinan­kaupungissa tammikuussa. Ongelmat eivät koske vain yhtä yritystä: niitä on muissakin hoivapaikoissa, niin yksityisissä kuin julkisissakin.

Kokenut vanhustyön asiantuntija, ge­ri­atrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne lähti auttamaan Esperiä puutteiden korjaamisessa. Esperin nykyinen johto myöntää, että yritys keskittyi liikaa kasvuun, jolloin henkilöstö ja asukkaat unohtuivat (HS 30.12.). Virheiden tunnustaminen on hyvä alku niiden korjaamiselle. Vaikka puutteiden taustalla on usein liian vähäinen hoitajien määrä, pelkkä uusien hoitajien palkkaaminen ei riitä korjaamaan ongelmia. Lakisääteistä hoitajamitoitusta voi pitää alkuna hoivatyön parantamiselle.

Valvanne kiteyttää korjausohjelman kolmeen asiaan: asenteeseen, ammattitaitoon ja johtamiseen. Hyvä hoiva lähtee siitä, että vanhukset ovat oman elämänsä subjekteja eivätkä objekteja. Jos johtaminen on kunnossa, pienelläkin henkilöstömäärällä voi saada aikaan paljon hyvää.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 04 Tammi 2020 10:13

YLE: Vanhukset 4.1.2020 klo 08:30 Henrietta Hassinen /YLE

Ikääntyvien huoli-ilmoitusten määrä kasvaa: "Huolestunut vihje voi tulla pankista tai kaupan kassalta"
Vanhustenhuollon kurjistuminen ja hoivakotikohut sekä suomalaisten ikääntyminen lisäävät huoli-ilmoitusten määrää kuntien sosiaalipäivystyksissä.

Tästä on kyse
Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan. Huoli-ilmoitus pakottaa kunnan selvittämään ikäihmisen hoidon ja palvelutarpeen. Ilmoitusten määrä on kasvussa, koska ikääntyviä suomalaisia on entistä enemmän.

Kuvitellaan arkinen tilanne. Kerrostalon portaikossa hortoilee iäkäs naapurin rouva Sirkka, joka ei tunnu enää löytävän omaa kotioveaan. Kaupassa tulee vastaan samalla kadulla asuva Eino, joka käy kassaneidin mukaan useita kertoja päivässä ostoksilla ja hakee hyllyistä samat tavarat kerta toisensa jälkeen. Olet huolissasi heistä, mutta et ole heidän omainen tai edes läheinen. Mitä voit tehdä?

Valtakunnallisesti huoli-ilmoitusten määrä netin kautta on koko ajan kasvanut. Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Huoli-ilmoitusten tilastointi kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ilmoitusten määrä kasvoi selvästi viime vuonna jo lähelle viittäsataa. Tämä on Suvanto oy:n (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) toiminnanjohtajan Satu-Kirsikka Taiveahon mukaan ongelma.
– Näitä ei valitettavasti kerätä. THL seuraa vanhuspalvelulain toteutumista ja on luvannut ottaa seuraavassa kuntakyselyssä myös tämän kyselynsä osaksi, että saisimme edes jotain valtakunnallista dataa asiasta. Kuntaliiton kanssa asiasta myös keskusteltu.
Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö, jonka tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäiseminen sekä tietoisuuden lisääminen.

Lastensuojeluilmoitus tunnetaan, huoli-ilmoitusta ei
Jo seitsemän vuoden ajan on kuka tahansa yksityishenkilö voinut tehdä ilmoituksen iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Sittemmin vaikealta ja viralliselta kalskahtava termi on saanut paremmin puhekieleen sopivan nimen: huoli-ilmoitus. Lastensuojeluilmoitus on jo suomalaisille tuttu, mutta huoli-ilmoitus on vielä outo.
Tosin viime vuonna julkisuuteen nousseet hoivakotiskandaalit ovat selvästi rohkaisseet ihmisten halukkuutta tehdä ilmoituksia vanhusten huonosta kohtelusta. Huoli-ilmoituksesta oli viime vuonna myös valtakunnallinen kampanja.

Ilmoituksen voi jättää nimettömänä
Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksia voi jättää puhelimitse, sähköpostilla ja yhä useammin netin kautta. Ilmoituksen voi halutessaan jättää jopa nimettömänä. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Hämeenlinnassa tehtiin huoli-ilmoituksia viime syksynä 10-20 per kuukausi. Eniten ilmoituksia tuli juuri netin kautta.

Päijät-Hämeen maakunnassa jätettiin viime vuonna yhteensä yli 300 huoli-ilmoitusta pelkästään netin kautta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 15 prosenttia. Kaksi kolmasosaa ilmoituksista näyttää tulevan Lahdesta.
Riihimäellä huoli-ilmoitusta ei verkosta edes löydy oikealla nimellä.

Palveluvastaava Riitta Uronen Riihimäen sosiaalipalveluista kuitenkin kertoo, että omaisten huoli ikäihmisten pärjäämisestä esimerkiksi palveluasumisessa näkyy sosiaalitoimeen tulevissa ilmoituksissa. – Ikäihmisten määrä lisääntyy ja samalla tietoisuus näiden ilmoitusten tekemisestä. Ikäihmisillä on myös paljon mielenterveys- ja päihde- ynnä muita ongelmia, jotka myös lisäävät huolta, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin Hämeenlinnan kaupungilta.

Huomioita voivat tehdä myös pankit ja kaupat
Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Sosiaalipäivystys tekee puolestaan ilmoituksia ensihoidon kautta tulevista asiakkaista.
– Ihan julkiset palveluntuottajat voivat tehdä myös ilmoituksia. Huolestunut vihje voi tulla pankista tai kaupan kassalta, jos he tekevät huomioita asiakkaana olevan ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisestä, muistuttaa Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijä Eija Vento-Jokinen. Avelin ja Vento-Jokinen kertovat, että välillä samasta vanhuksesta voi tulla useitakin ilmoituksia. Sitä ei kuitenkaan voi ilmoittajille koskaan kertoa.

Kaikki ikäihmiset eivät halua apua
Huoli-ilmoitus pakottaa kunnan selvittämään ikäihmisen hoidon ja palvelutarpeen. Usein vanhus voi tarvita kauppa- tai ateriapalvelua tai vaikka turvapuhelinpalvelua pärjätäkseen arjessa. Hämeenlinnassa on toistaiseksi pystytty apua tarjoamaan ja ilmoituksiin reagoimaan. Aina vanhus ei kuitenkaan ole halukas ottamaan apua vastaan.
– Osa on pettyneitä, kun heistä on tehty ilmoitus, mutta on osa taas tyytyväisiä, kun joku reagoi, Tanja Avelin kertoo.

Eija Vento-Jokinen huomauttaa, että iäkkäillä ihmisillä on kaikesta huolimattahyvin korkea itsemääräämisoikeus, hän voi päättää omista edelleen omista asioistaan. – Se oikeus rajoittaa meitä, meillä ei ole keinoja puuttua siihen. Aika usein vanhus ja hänen omaisensa ovat myös eri mieltä vanhuksen tilanteesta.

Sivullinen ilmoittaja ei saa tietää miten vanhukselle kävi
Entä portaikossa hortoillut Sirkka ja turhia kauppareissuja tekevä Eino? Saako huoli-ilmoituksen tehnyt huolestunut yksityishenkilö koskaan tietää, miten sosiaalitoimi tarttui näihin tapauksiin. Tuliko apua? Sitä ei ilmoittaja todennnäköisesti saa koskaan tietää. Siitä pitää huolen sosiaaliviranomaisia sitova vaitiolovelvollisuus.
– Se on meillä todella tiukka, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin.

Kommentti: Erinomainen tieto, jota tulisi rummuttaa kaikissa medioissa säännöllisesti. Jos rattijuoposta on velvollisuus ilmoittaa, niin kaiketi myös vanhuksen kykenemättömyydestä hoitaa itseään olisi ilmoitusvelvollisuus.
Senaattori Catoa siteeraten: Lehmät on tapettava ennen vanhusten hoidon korjaantumista, sillä Suomen velvollisuus on hoitaa maailman ilmastokatastrofi!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 15 Tammi 2020 16:15

YLE:fi: Vanhustenhoito 15.1. klo 07:58

Vakavat ongelmat jatkuvat hoivakodeissa vuosi kohun jälkeen
– "Mitä hyötyä on valittaa, jos se ei johda mihinkään?"
Ilmoituksia vanhusten huonosta hoidosta ovat tehneet entistä enemmän myös hoivakotien työntekijät.

Sitovan hoitajamitoituksen odotetaan tuovan lisää työntekijöitä hoivakoteihin. Yksityisiä vanhuspalveluita koskeva hoivakotikohu sai alkunsa vuosi sitten, kun Pohjanmaalla Kristiinankaupungissa Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminta keskeytettiin. Kysymyksessä oli äärimmäinen viranomaistoimenpide, johon päädytään vain hyvin harvoin. Valvira perusteli päätöstä lukuisilla hoivakodin toimintaan liittyvillä epäkohdilla. Valviran mukaan asiakasturvallisuus oli vaarantunut.

Nyt Esperi Caren entinen hoivakoti on tyhjillään. Asukkaat on siirretty Kristiinankaupungin omaan hoivayksikköön. Monet kristiinankaupunkilaiset ovat vieläkin hämmentyneitä tapahtuneesta. – Tietysti se viime vuoden järkytys vielä istuu ihmisissä ja ihmiset miettivät, kuinka tämä oikein meni. Ihan uusi rakennus, eihän se saisi tyhjillään olla, pohtii kaupungin vanhusneuvoston jäsen Karin Rusk.

Rusk on pahoillaan siitä, että hoivakotikohu sai alkunsa pienestä Kristiinankaupungista, mutta hyvillään siitä, että kohu paljasti vanhustenhoidon epäkohdat. – Hoivakodeissa asuvat ikäihmiset itse eivät uskalla ilmoittaa huonosta hoidosta. He pelkäävät, että jäävät hoitoa vaille, jos valittavat.

Erityisen poikkeuksellinen vuosi
Samaan aikaan, kun Ulrikan epäkohdat tulivat julkisuuteen, julkaisi Yle laajan selvityksen, joka osoitti, että viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina lukuisten yksityisten vanhusten hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea. – Kun asia sai paljon julkisuutta, epäkohtailmoituksia alkoi tulla valtavasti heti tammikuun tapahtumien jälkeen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana niitä tuli yli sata, kertoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä. Siirilä kuvaa kulunutta vuotta aivan erityisen poikkeukselliseksi.

Valvontapuolella työtä on ollut valtavasti. Pahimpaan myrskyyn joutui juuri Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, jonka toiminta-alueella myös toisen kriisiyksikön toiminta jouduttiin keskeyttämään pian Ulrikan tapahtumien jälkeen.
Attendon hoivakoti Pelimanni Alavudella ehti toimia vain kuukauden ennen kuin sen toiminta keskeytettiin vakavien ongelmien takia. Ensimmäisen kuukauden aikana kuusi hoivakodin asukasta oli menehtynyt ja 10 työntekijää irtisanoutunut.

Hoivakoti ulrika Kristiinankaupungissa
Ulrika-kodin toiminta lakkautettiin kokonaan elokuussa. Nyt talo on tyhjillään. Valvontaa on tehostettu
Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn toiminta-alue kattaa viisi maakuntaa ja 85 kuntaa. Vanhusten palveluita tuottavia yksiköitä viraston alueella on likimain 500. – Meille tulleet epäkohtailmoitukset olivat varsin laajoja ja monitahoisia, ja osa vaati erittäin nopeaa ja välitöntä reagoimista, toteaa Siirilä.

Ilmoitukset ovat koskeneet johtamiseen liittyviä ongelmia, lääkehoidon ongelmia ja varsinkin henkilöstömitoitukseen liittyviä epäkohtia. Puutteita on ilmennyt myös hoivan laadussa, kuten vanhusten viriketoiminnan järjestämisessä ja ulkoilumahdollisuuksissa. Siirilä arvioi, että epäkohtailmoituksia on tullut ja epäkohtia on havaittu reilussa neljänneksessä koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen vanhustenhuollon yksiköistä. Osasta yksiköistä on tullut useita ilmoituksia. Vuoden aikana aluehallintovirastot ovat valvonnan tehostamiseksi tiivistäneet yhteystyötä kuntien kanssa ja velvoittaneet kuntia tekemään tarkastuksia vanhuspalveluyksiköissä. Niina Siirilän mukaan kuntien valvontaosaamisessa on kuitenkin edelleen vaihtelua.

Koulutusta ja ohjausta on järjestetty myös palveluntuottajille. Uusia haasteitakin on tulossa. Hallituksen esitys(siirryt toiseen palveluun) vanhuspalveluiden sitovasta henkilöstömitoituksesta on tulossa piakkoin eduskunnan käsittelyyn. Siirilä huomauttaa, että hoitajamitoituksen ja -rakenteen saattaminen kuntoon vaatii vielä paljon työtä sekä valvontaviranomaisilta että palveluntuottajilta. Haastetta lisää se, että hoitajista on pulaa jo nyt monilla alueilla.

Tilanne ei ole ohi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson arvioi menneen vuoden tapahtumia Valvojan vinkkelistä(siirryt toiseen palveluun) -blogissa. Hän luonnehtii mennyttä vuotta historialliseksi ja toteaa, että tilanne ei ole ohi: – Ratkaisuja hoivapalveluiden haasteisiin on vuoden mittaan etsitty keskeisten toimijoiden yhteisissä keskusteluissa: yhteistyö on vahvistunut ja keskusteluyhteys osin parantunut. Keskeyttämispäätöksestä noussut kohu on siis tuonut mukanaan paljon hyvää ja alan toimijat ovat monessa tapauksessa korjanneet toimintaansa. Ikävä kyllä paljon epäkohtia ja riittämätöntä palvelujen laatua edelleen on: tilanne ei ole ohi. Seurantaa ja tarvittaessa koviakin valvontatoimia tarvitaan yhä; vain näin voidaan varmistaa tilanteen koheneminen edelleen ja toisaalta saavutettujen edistysaskelten pysyvyys.

Niina Siirilä on samaa mieltä. Työtä riittää jatkossakin. – Tilanne on huolestuttava. Epäkohtailmoituksia tulee paljon ja vastaan tulee niin sanottuja kriisiyksiköitä edelleen hämmästyttävänkin paljon. Pelkästään Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueella tehdään yhä edelleen useita kymmeniä epäkohtailmoituksia kuukaudessa. Viime aikoina ovat lisääntyneet vanhusten kotihoidon ongelmia koskevat ilmoitukset.

Myönteisenä kehityksenä Siirilä pitää sitä, että hoivakotien työntekijät ovat vuoden mittaan rohkaistuneet puuttumaan havaitsemiinsa ongelmiin. – Alkuvuoden aikana epäkohtailmoituksia tekivät varsinkin vanhusten omaiset, mutta nyt niitä tulee eniten henkilöstöltä. Työntekijät haluavat tosiaan puuttua epäkohtiin ja saada ne korjattua. Se on todella hyvä asia.

Lähihoitajien SuPer-liiton puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan hoitajien herääminen kertoo siitä, että osassa hoivakoteja asiat ovat todella huonosti. – Hoitajat ovat rohkaistuneet, mutta he ovat myös todella väsyneitä ja jopa eettisesti kuormittuneita. Kun hoidon laatu on niin huonoa, että sitä ei ammatti-ihminen voi hyväksyä, silloin hoitajat uhraavat jopa oman työpaikkansa, että muutos tapahtuisi.

Lähihoitaja Tarja Parkatti ei osannut kuvitella, että hänen tekemänsä Ulrika-kotia koskeva ilmoitus johtaisi maanlaajuiseen kohuun. Parkatin puhelin on soinut. Hoivakoti Ulrikan toiminnan epäkohdat nosti päivänvaloon yksi hoivakodin työntekijöistä, karijokelainen lähihoitaja Tarja Parkatti. Hän otti yhteyttä SuPer-liittoon, joka välitti yksikön tilanteesta ilmoituksen kaupungille, aluehallintovirastoon ja Valviraan.

Muun muassa Lääketurvallisuuden vaikuttajaksi valittu ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinnolla palkittu Parkatti menetti työpaikkansa, mutta ei ole hetkeäkään katunut tekemäänsä. – Vanhustenhoidon kupla piti puhkaista. Parkatti on vuoden mittaan rohkaissut muitakin hoitajia puuttumaan työpaikkojensa ongelmiin.
– Puhelin on soinut ahkerasti tammikuun jälkeen. Minuun ovat ottaneet yhteyttä sekä omaiset että hoitajat eri puolilta Suomea ja kysyneet neuvoja, miten hoitokotien ongelmiin voi puuttua.

Parkatti tietää, että työnantajan toimintaan puuttuva hoitaja voidaan leimata "hankalaksi työntekijäksi". Hän itse toimi yksin, mutta neuvoo nyt ammattitovereitaan toimimaan yhdessä. – Kootkaa ryhmä ja ottakaa ongelmat ensin puheeksi hoivayksikön johdon kanssa. Jos ei se auta, on järeämpien toimenpiteiden vuoro.

Enemmän puhetta, vähemmän tekoja
Lähihoitajien SuPer-liitossa on seurattu tarkkaan, miten tilanne hoivakodeissa on kehittynyt alkuvuoden kriisin jälkeen. Valtaosa vanhustenhoidon työntekijöistä on lähihoitajia. Silja Paavola arvioi, että vuoropuhelu työpaikoilla on lisääntynyt ja ongelmista on puhuttu aikaisempaa avoimemmin. Paavolan mukaan liian usein epäkohtien esiin nostaminen on kuitenkin jäänyt vain puheen tasolle. Asioille ei ole tehty mitään.
– Alussa, kun kriisi oli pahimmillaan, yritykset pelästyivät tosi paljon ja alkoivat korjata epäkohtia. Nyt näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että enää ei samalla vakavuudella olla tekemässä muutosta.

Esillä ovat samat ongelmat kuin vuosi sitten. Hoitajia ei ole tarpeeksi, tukipalvelutyöntekijöitä puuttuu eikä hoitajille jää siksi riittävästi aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Hoivan laatu kärsii.
Paavolan mukaan vuoropuhelun lisääntyminen vanhuspalveluyksiköissä tarkoittaa käytännössä sitä, että varsinkin vakituiset hoitajat uskaltavat sanoa nyt ääneen, mikä on pielessä.
– Mutta mitä hyötyä on valittaa, jos se ei johda mihinkään? Siitä ei hyödy kukaan.

SuPerissa on pantu merkille, että yhä edelleen hoitajat joutuvat myös pelkäämään työpaikkojensa puolesta. Pelko pitää hiljaisena varsinkin määräaikaisia työntekijöitä. Paavolan mukaan tämä on selvästi yleisempää maakunnissa ja pienillä paikkakunnilla, joissa työpaikkoja on tarjolla vähemmän.

Karin Rusk ajaa ikääntyvän väestön asioita Kristiinankaupungissa.
Tärkeintä on hoidon laatu
Vanhustenhoidon kriisi on ollut yksityisten palveluntuottajien kriisi. Valtaosa epäkohtailmoituksista on koskenut yksityisiä hoivakoteja. Esimerkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueella valvonta on kohdistunut 80-prosenttisesti yksityisiin palveluntuottajiin.

Kristiinankaupunkilainen Karin Rusk toivoo, että Ulrika-koti voisi vielä avata ovensa. Ruskin mukaan tarvetta hoitopaikoille olisi. Kotihoidossa on vanhuksia, jotka tarvitsisivat jatkuvampaa hoivaa. Rusk sanoo painokkaasti, että vanhuksille tärkeintä on laadukas hoito - ei se, onko hoito yksityistä vai julkista.
– Ei sillä ole väliä, onko hoivakoti yksityinen vai kaupungin oma. Mutta jos on yksityinen, pitää olla sellainen valvonta, että sinne pääsee katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Ettei käy niin kuin Ulrikassa kävi.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Kommentti: Jos vanhusten ulkoiluttamisessa on puutteita, niin tarvitaanko rullatuolin työntämiseen usean vuoden koulutus, jossa on ympäristöoppia, laulua, liikuntaa ja maantietoa? Tuntuu oudolta ympätä ammatilliseen koulutukseen ns. "toisarvoisia" juttuja. Onko liikaa vaadittu, että vanhuksen ulkoiluttamiseen keskitytään vanhuksen lämpimänä pitämiseen ja omaan oikeaan vaatetukseen?
Tänä päivänä tuntuu jokainen olevan kännykässä kiinni 95% valveillaoloajasta, niin miksi on mahdotonta tehdä asiallinen ilmoitus valvojille?

Alusastian tyhjentäminen vaatiikin jo huiman koulutuksen, koska erinomaiset johtajamme peräänkuuluttavat tulostuksen laadun seurantaa. Eihän tiedä, vaikka vanhus saattaisi päästä Guinnesin ennätysten kirjaan? Sitä tuskin kuitenkaan tapahtuu esanssikiisselin voimalla?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 22 Tammi 2020 17:02

hbl: BEFOLKNINGSUTVECKLING 21.1. 2020 kl 16:46 Henri Forss / SPT

Så påverkar den åldrande befolkningen Finlands produktivitet – övervägande negativa följder
Allt fler äldre, allt färre barn och alltför liten invandring. På sikt är Finland illa ute, anser Centralhandelskammaren.

Den åldrande befolkningen och den sjunkande nativiteten är två stora samhälleliga problem i Finland. Om ingenting förändras leder utvecklingen till att allt färre finländare tvingas försörja allt flera äldre. Detta är inte hållbart på sikt och potentiellt kan det vara en ödesfråga för välfärdsstatens överlevnad. Denna befolkningsproblematik utgör temat för Centralhandelskammarens senaste ekonomiska översikt som publicerades på tisdagen. Chefsekonom Mauri Kotamäki har plöjt igenom forskningen i ämnet och försökt reda ut vad den innebär för Finland (se fakta).

Centralhandelskammarens chefsekonom Mauri Kotamäki tror att den åldrande befolkningen kommer att ha negativa följder för Finland. – Antalet skattebetalare minskar samtidigt som antalet äldre ökar. Det kommer att leda till stora förändringar i Finland. Samtidigt har nativiteten sjunkit radikalt, säger Kotamäki.
På 2010-talet har nativiteten, antalet barn per kvinna, sjunkit rejält. År 2010 föddes nästan 61 000 barn, men åtta år senare var de bara knappt 48 000. Den största åldersklassen, de som föddes år 1947, var över 108 000 – en siffra som i dagsläget låter närmast osannolik. – Vår invandring är också rätt låg, jämfört med andra europeiska länder.

Den utrikesfödda befolkningens andel av hela befolkningen är rejält under 10 procent i Finland. I Sverige och Österrike är den nästan 20 procent. Endast östeuropeiska länder som Polen, Rumänien och Ungern har procentuellt mindre utrikesfödda än Finland.

Stoppa utvandringen
Suvi-Anne Siimes, vd för Arbetspensionsförsäkrarna Tela, delar Centralhandelskammarens oro och analys. Hon är besviken på politikernas oförmåga att få till stånd konkreta åtgärder för att lösa de förestående problemen. Ett bra exempel på detta är vårdreformen, som aldrig tycks bli färdig.
Suvi-Anne Siimes, vd Arbetspensionsförsäkrarna Tela, är besviken på politikernas oförmåga att lösa problemen med den åldrande befolkningen. – Men dessutom borde man se på nettoinvandringen, vända trenden med den sjunkande utbildningsnivån och öka sysselsättningen bland äldre arbetstagare, speciellt män. De har en tendens att försvinna från arbetsmarknaden före de jämnåriga kvinnorna, säger Siimes. – En liten ökning i nativiteten skulle heller inte vara fel.

Med nettoinvandring syftar Siimes på skillnaden mellan in- och utvandringen. I takt med att utländska medborgare flyttar till Finland flyttar ett växande antal högt utbildade finländare utomlands. Ur samhällets perspektiv är det en negativ utveckling, även om det för individens perspektiv ofta är det motsatta.
– Vi behöver mera arbetskraftsinvandring, men vi måste också hålla kvar våra egna medborgare och se till att det finns tillräckligt lockande arbeten för dem här hemma. Centralhandelskammarens chefsekonom Mauri Kotamäki tror att den åldrande befolkningen kommer att ha negativa följder för Finland.

Pensionsreformen kommer
Med tanke på situationen är Siimes och Kotamäki överens om att en pensionsreform är oundviklig på sikt. Finländarnas pensionsålder har ökat endast en gnutta jämfört med den förväntade livslängden. – Vi har inte råd med så mycket fritid som vi har nu, vi måste eventuellt tänka om vad det innebär att gå i pension, säger Siimes.
– Förändringen skulle kunna ske stegvis, allt behöver inte ske på en gång. En bra sak att börja med är systemet med änkepension, det är hopplöst föråldrat. Sedan skulle man kunna se på sjukpensionerna, säger Kotamäki.

Fakta: Mauri Kotamäkis teser:
-Centralhandelskammarens chefsekonom har rett ut vad förändringarna i befolkningsstrukturen kommer att innebära för Finlands produktivitet.
-En positiv följd är att äldre arbetstagare är mer erfarna än yngre, vilket ökar produktiviteten.
-En annan positiv följd är att företag har en tendens att investera i automatisering och robotisering då det är brist på ny arbetskraft, vilket ökar produktiviteten.
-Bland de negativa följder räknas att arbetstagarnas kunskaper föråldras i takt med att de blir äldre, vilket sänker produktiviteten.
-Äldre arbetstagare är också sämre på att börja använda ny teknologi, vilket likaledes sänker produktiviteten.
-Antalet nya patent tros också minska i takt med att befolkningen åldras, de flesta patent söks av personer i fyrtioårsåldern. Detta har följder för produktiviteten.

Summa summarum tros de negativa följderna av den åldrande arbetskraften överväga de positiva.
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron