Vanhushuollon krooninen kriisi

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Avatar
Saaristolainen
Site Admin
Viestit: 3391
Liittynyt: 24 Loka 2008 23:36
Paikkakunta: Ii
Viesti:

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Saaristolainen » 30 Tammi 2020 15:03

Det är väl inte de äldres fel, att de yngre inte vill stanna i landet eller skaffa familj? Man borde ta reda på hur ungdomarna kunde fås att stanna och skaffa barn, och sedan skrida till åtgärder i snabb takt.

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 03 Helmi 2020 8:43

Vanhusten ja muuten vajavaisten edunvalvonta täydessä katastrofissa: mielivaltaa, heitteillejättöä, välinpitämättömyyttä ja omaisten sekä valvottavan edun huomioon ottamisen laiminlyöntiä.

MOT
Edunvalvonnan pettämät

28 minma 3.2.2020toistaiseksi686 katselua
Kehitysvammaisen Jaakon omaisuutta katosi kymmenien tuhansien edestä. Sadulle testamentattu tila myytiin. Kaija sai kaksikymppiä viikossa ruokaan. Edunvalvojilla on merkittävä valta. Joskus sitä käytetään kyseenalaisesti.

LINKIT JA ARTIKKELIT
Kaija sai kaksikymppiä ruokarahaa viikossa, näkövammaisen Jaakon kauhakuormaaja ja moottoripyörät annettiin pois ilman lupaa – MOT selvitti edunvalvojien vallankäyttöä
OHJELMAN TIEDOT
Kuva16:9HD

TV-lähetyksen ääniraidatsuomi stereo

Tekstitysohjelmatekstitys (suomi)

Katsottavissa ulkomailla

LÄHETYKSET
ma 3.2.2020 20.00 Yle TV1
ma 3.2.2020 20.00 TV Finland
ti 4.2.2020 5.55 Yle TV1
ti 4.2.2020 8.00 TV Finland
ke 5.2.2020 16.10 Yle TV1

Kommentti: Muistutus heille, joiden omaisia on edunvalvonnan piirissä. Onko kaikki kohdallaan?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 09 Helmi 2020 15:34

HS: Päivän lehti 9.2.2020 | Lukijan mielipide

Vanhustenhoito Suomessa kyntää syvällä
Suomi käyttää vanhuspalveluihin muita Pohjoismaita vähemmän rahaa.

TEIJA SUTISEN analyysi Esperi Caren toiminnan muutoksista (HS Talous 6.2.) innoittaa kysymään, halutaanko väestömme ikääntyminen unohtaa kansantalouttamme liikaa ravistelevana. Näin on, jos sen kustannusvaikutusta ei hyväksytä eikä vanhuspalvelujen saatavuutta tai laatua turvata.

PALVELUJEN lisätarve ei poistu pelkillä palvelurakenneuudistuksilla tai voimavara-ajattelulla. Ikääntyneiden ihmisten toimintakyky on toki parantunut viime vuosikymmeninä, mutta hyvin iäkkäiden kohdalla rajallisesti. Jokseenkin keinotekoista on, että vanhuspalveluja mitoitetaan suhteessa 75 vuotta täyttäneitten määrään, vaikka palveluja käyttävät enimmäkseen yli 85-vuotiaat. Vanhusten määrän ohella muun muassa muistihoitotyön, saattohoidon ja kuolemien hoitaminen lisääntyy. Silti Suomi käyttää vanhuspalveluihin muita Pohjoismaita vähemmän rahaa.

Vuoden takaisen hoivakriisin syiksi nimettiin puutteellinen valvonta, kuntien äärimmilleen venyttämä kilpailutus ja hoivajättien aluevaltaus. Kun kunnat kilpailuttivat viimeiseen euroon asti sivuuttaen laadun, tie voittoa tavoitteleville hoivajäteille avautui. Kunnat unohtivat joko tahallisesti tai tahattomasti palvelujen järjestämisvastuunsa keskittyen vain rahoitusvastuunsa minimoimiseen.

JUURISYYNÄ lienee kuitenkin kuntien valtionosuuksien leikkaus, joka suisti monet, erityisesti vanhusvoittoiset kunnat talousahdinkoon. Kunnan asukkaiden ikärakenne ei ole kunnan käsissä, mutta arvopohja on: on kunnia-asia hoitaa vanhukset hyvin. Mutta myös valtiovallan on huolehdittava omasta osuudestaan tekemällä viisaita valintoja yksipuolistetun palvelurakenneajattelun sijaan.

Hoivakriisin ytimeen nousseiden laatuvajeiden ratkaisuun esitetyillä henkilöstömitoituksen desimaaleilla on vaikutusta, mutta laatu ei rakennu yksin niiden varaan. Siihen tarvitaan riittävä henkilöstömäärä mutta myös rahoitusta, syvällistä johtamisen ja ammattityön sisällön, osaamisen, asenneilmaston ja työmoraalin sekä laadun omavalvonnan kehittämistä. Näiden tekijöiden on lisäksi oltava samanaikaisesti kunnossa. Myös virallista ohjaus- ja valvontajärjestelmää pitää arvioida ja kehittää toimivaksi.

JOS vanhustyöhön halutaan toimijoita ja työntekijöitä, sen arvostuksen pitäisi muuttua. Nyt hoivatoimijat ja hoivatyöntekijät ovat yleisen kielteisen arvostelun, syyttelyn ja jopa pilkan kohteena.
Kaikilla on peiliin katsomisen paikka – niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Ylivaltaan tai ylimielisyyteen ei ole varaa. Syyttävä sormi heilahtaa kovin herkästi, ja vaatimukset kasvavat todellisten ratkaisuehdotusten jäädessä niukoiksi.
Tästä kielteisyyden ilmapiiristä kärsivät juuri ne, joiden elämänlaatu edellyttää toisten antamaa huolenpitoa, hoivaa ja hoitoa. Mikään ismi tai eduskuntakaan ei tätä muuksi muuta.

Riitta Räsänen, yhteiskuntatieteiden tohtori, gerontologi, Jyväskylä
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 11 Helmi 2020 5:48

HS: Päivän lehti 11.2.2020 | Lukijan mielipide

Suomi on kova vanhuksia kohtaan
Kiitollisuutta tältä maailmalta on turha odottaa.

PANKIT pelaavat meidän rahoillamme, mutta meitä kohdellaan kuin kerjäläisiä noutaessamme omia rahojamme. Kaikki pankit eivät edes anna niitä meille. Suomi on kova yhteiskunta vanhuksiaan kohtaan. Emme älynneet kuolla, kun saimme työmme tehtyä. Päättäjille paras vanhus on kuollut vanhus. Hän ei kuluta yhteiskunnan varoja.

Suomessa olemme täysin pankkien ja sähköyhtiöiden armoilla. Pitäisi saada laki turvaksemme, mutta päättäjät tuntuvat olevan täysin avuttomia toimimaan. Ehkä heitä koko asia ei edes kiinnosta. Kiitollisuutta tältä maailmalta on turha odottaa. Sen olen saanut huomata lähiympäristössäni.

Anja Vitakari, Kouvola

Kommentti: Harva päättäjä on itse avuttoman vanhuksen asemassa. Jopa puberteettiministerit tarvitsevat legioonan avustajia ja avustajien avustajia, jotta osaavat olla tekemättä päätöksiä. Pienen ihmisen kurittaminen tuntuu olevan helpoin tapa, kuten sähköautopakko ja taloyhtiöille sälytetty vaatimus latauspaikkojen rakentamisesta. Turpeen poltto on taas sieltä vaikeimmin ratkaistavien ongelmien kasassa. Tavallaan työllistämisen ajatus lankeaa runsaille avustajille, vaalipudokkaille. Toisaalta jääväthän "putoamisrahat" maksamatta kansan pudottamilta edustajilta.
Toisessa mielipidekirjoituksessa eräs vanhus (85 v) manaa yhteiskunnan vaatimuksia tietokoneen käyttöä sähköisten lomakkeiden täytössä. Vaikeuksia on hieman nuoremmillakin ja apua ei saa.
Hyvän asiakaspalvelun olevan historiaa, toteaa eräs kirjoittaja. Miksihän on näin? Onko nuorison kasvatuksessa jokin mennyt vikaan?
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 14 Helmi 2020 9:37

Päivän lehti 14.2.2020 | Lukijan mielipide

Mitä tehdä karanneelle vanhukselle?

SEISOIN Helsingissä metrolaiturilla odottamassa metron saapumista. Ohitseni käveli aamutossuissaan iäkäs rouva, jolla oli yllään lyhyt toppatakki ja päässään karvatupsupipo. Hän piteli toisella kädellään ylhäällä liian suuria, vaaleanpunaisia sairaalahousuja. Housujen toisessa lahkeessa roikkui märkä vaippa. En ehtinyt tehdä mitään, kun hän jo vilahti hissiin ja hissin ovi meni kiinni.

Tämä oli toinen kerta, kun näin apua tarvitsevan ikäihmisen. Edellinen kerta sattui Helsingin rautatieasemalla, kun eräs muistisairas mies tuli juttelemaan. Hänen outojen puheidensa vuoksi ymmärsin soittaa poliisille. Kun poliisi saapui, kävi ilmi, että mies oli ilmoitettu kadonneeksi useita tunteja sitten.

Voisiko joku viranomainen kertoa, mitä tavallinen kansalainen voi tehdä, jos näkee nopeasti eteenpäin liikkuvan, sopimattomasti pukeutuneen ikäihmisen yleisellä paikalla?

Tarja Vänskä, Helsinki

Kommentti: Ensinnäkin sairaalavaatetus on saatava seuraamaan muotia, jotta potilaat eivät tuntisi itseään syrjityksi. Ehdotan Sami Sykön tai Lenita Airiston ottavan tehtävän haltuun, jotta sairaalavaatetukselle saadaan uudet trendikkäät normit, niinku!
Sairaaloiden "pink panther-asut" ovat ehkä pesuteknisesti hyviä, mutta "uniformuina" epäasiallisia. Toisaalta ne tekevät potilaista tasa-arvoisia kuten armeijan vaatetus, joka lienee nykyhallituksen höpinöistä vaikuttavampia. Onneksi sentään sana potilas on vielä sukupuolineutraali.

Vaippojen liimauksiin kiinnitettävä entistä suurempi huomio. Ehkä firmojen logot sopisivat vaippojen ulkopuolelle, jos sattuvat irtoilemaan vaikkapa tuolla metroasemilla. Mainos se on mainos, vaikka olisikin tuhrautunut kuitutulosteeseen. Hajuvesiteollisuudellakin on tehtävänsä. Kemianteollisuuden vahvimmat myrkyt poistavat/eliminoivat hajun kuin hajun muuttamalla ne enkelten tuoksuiksi. Bentseeniä on syytä välttää sen karsinogeenistä haittaa arvioiden.

Tarkkaavaisten kansalaisten kannattaa huomioida myös nuorison pukeutuminen ja koristelu. Runsaat niitit, hakaneulat, roikkuvat ketjut, omituiset "tuonelan esikartanoon" viittaavat vaatekappaleet ovat MUOTIA ja protestia vanhempia ja koulumyönteisyyttä vastaan, niinku. Eriväriset hiukset, irokeesikampaukset tai hiuksettomuus eivät kerro esim. syöpähoidoista, vaan ovat vallitsevaa muotia. On siis oikein ja luvallista pukeutua mitä hassuimpiin vaatekappaleisiin, jotta viesti aiheuttaisi säälin tunteita kanssaihmisissä. Vähän samaan tapaan kuin takkuinen, kapinen kissa tai koira. Viesti: kaipaan hoivaa ja huolenpitoa sekä fyrkkaa bilettämiseen& hörhöilyyn.

Tokihan kurjiin asuihin pukeutuneet nuoret voivat olla mielenterveyspotilaita siinä missä vanhuksetkin. Kuitenkin leimallisesti vaaleanpunaisiin "pink panther-asuihin" pukeutuneet vanhukset ovat mitä ilmeisimmin karkumatkalla tai ehkäpä etsimässä kadonnutta kotiaan, tai vain hakemassa omaa hyttiään sairaalasta, joka ei varmasti sijaitse metrotunnelissa.

Olkaapa inhimillisiä niin nuoria tai vanhuksia kohtaan ja kunnioittakaa heidän tavoitettaan olla trendikkäitä yksilöitä. Valkoiset tennissukat eivät ole vieläkään saaneet siunausta johtavalta asiantuntijalta.
Kurja ulkonäkö ei aina kerro mielen häiriöistä, vaikka voikin olla sellaiseen ajatukseen johtava viite.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 06 Maalis 2020 11:58

YLE: Saattohoitopalvelut 6.3. klo 08:55

Turun saattohoitoskandaalin ensimmäiset päivät – lue tästä vyyhdin vaiheet
Poliisi epäilee vakavia rikoksia turkulaisessa Kotisairaala Luotsissa.
Yksityisen saattohoitoyrityksen palvelut ovat tutkinnan kohteena Turussa.

Yksityisen palveluntarjoajan tekemä saattohoitotyö ja siihen liittyvät rikosepäilyt ovat puhuttaneet Turussa ja koko maassa tämän viikon ajan. Kokosimme tähän artikkeliin tärkeimmät aiheeseen liittyvät asiat.

Maanantai 2.3.2020
Poliisi kertoi tutkivansa yksityisiä saattohoitopalveluja tarjonneeseen kotisairaalaan liittyviä vakavia rikosepäilyjä Turussa. Tapahtumat ajoittuvat vuosiin 2011–2014. Ylen ensiuutinen poliisitutkinnasta
Palveluntarjoajaksi paljastui Turun kaupungin kilpailutuksella hankkima Kotisairaala Luotsi Oy.

Yrityksessä työskennellyttä sairaanhoitajaa epäillään muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksista. Lisäksi yrityksessä työskennellyttä lääkäriä epäillään osallisuudesta näihin rikoksiin. Kotisairaala Luotsi Oy:n entinen toimipaikka Turun Luolavuoressa.

Maanantaina kerroimme myös, että Turun kaupungin virkamiesten epäillään laiminlyöneen yrityksen toimintaan liittyvää valvontavastuuta. Turun kaupunki on selvittänyt asiaa yhteistyössä poliisin kanssa ja tapauksesta on käynnistetty kaupungin sisäinen tarkastus. Maanantaina iltapäivällä Turun sosiaali- ja terveyslautakuntaa viime vuosikymmenen alkupuolella johtanut Jarmo Rosenlöf (sd) myönsi, että valvonnassa oli ollut puutteita.
Sote-lautakunnan ex-johtaja myöntää: "Kontrolli oli ontuvaa" Turun kaupungin konsernihallinnon johtaja Tuomas Heikkinen puolestaan kertoi, ettei yrityksen kanssa ollut sopimuskauden aikana ongelmia.

Halpa hinnoittelu selvisi virallisista Ylen haltuunsa saamista julkisista asiakirjoista. Niistä käy ilmi muun muassa, että kaupungin kilpailutuksen voittanut Kotisairaala Luotsi Oy kertoi tarjouksessaan veloittavansa lääkärin kotikäynnistä 49,90 euroa. Tarjouksen oli jättänyt neljä muutakin palvelutarjoajaa: niistä seuraavaksi halvimmalla lääkärin kotikäynnin hinta oli 140 euroa, kalleimmalla 205 euroa. Luotsin hinnat olivat joka sarakkeessa reilusti alhaisimmat ja se sai hinta-laatu -pisteytyksessä 87 pistettä sadasta. Seuraavaksi tullut tarjoaja sai pisteitä vain 45,9.

Turun Sanomat julkaisi maanantaina uudelleen mielipidekirjoituksen (siirryt toiseen palveluun)vuodelta 2011. Siinä helsinkiläisen Terhokodin johtaja Juha Hänninen kritisoi kovin sanoin Turun kilpailuttamaa kotisaattohoitoa. Turun kaupungin vastineessa vakuutettiin tuolloin, että syöpäpotilaat saavat hyvää hoitoa omassa kodissaan ja voivat säilyttää hyvän elämänlaadun elämänsä loppuun asti.

Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun) kertoi maanantaina tavoitelleensa yritystä vetänyttä entistä avioparia. Nainen on lääkäri, mies sairaanhoitaja. Hoitajan avustaja, varatuomari Paula Pajula kertoi lehdelle, että hänen päämiehensä kiistää rikosepäilyt. Pajulan mukaan päämies on toiminut lääkärin ohjeiden mukaisesti joka tilanteessa. Lääkäriä lehti ei tavoittanut.

Tiistai 3.3.2020
Kerroimme, että Lounais-Suomen poliisi oli saanut maanantain ja tiistain aikana noin kaksikymmentä yhteydenottoa Kotisairaala Luotsin saattohoidossa olleiden omaisilta. Poliisi pyysi median välityksellä omaisten yhteydenottoja, koska Turun kaupunki ei ole salassapitovelvollisuuden nojalla luovuttanut kotisairaalan asiakkaiden nimiä. Poliisi toivoo saavansa mahdollisimman paljon materiaalia käsiinsä.

STT kertoi tiistaina poliisin noin kaksi vuotta kestäneen tutkinnan alkaneen, kun yrityksen nimi pomppasi esiin toisessa rikostutkinnassa. Poliisi ei kerro, mistä tutkinnasta on kyse. STT:n tietojen mukaan pariskunnan mies on kuitenkin tuomittu huumausainerikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen viihdetaiteilija Jari Sillanpäätä koskeneessa huumevyyhdissä. Ylen Valviralta saamien tietojen mukaan miehen oikeutta harjoittaa sairaanhoitajan ammattia on rajoitettu jo kesäkuusta 2015 lähtien.
– Hän saa toimia sairaanhoitajan tehtävissä ainoastaan palvelussuhteessa julkisyhteisön ylläpitämään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintayksikköön toisen, kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun, laillistetun sairaanhoitajan johdon ja valvonnan alaisena ilman oikeutta käsitellä lääkkeitä, kertoi Valviran lakimies Hanna Linna sähköpostitse Ylelle.

Keskiviikko 4.3.2020
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kertoi pikaviestipalvelu Twitterissä jääväävänsä itsensä kaupungin sisäisestä tutkinnasta: "Olen saanut tänään tietooni, että lähiomaiseni on aikanaan ollut mukana valmistelemassa kotisaattohoidon kilpailuttamista. Saatuani tiedon, olen jäävännyt itseni kaupungin sisäisestä selvitys- ja tarkastusprosessista ja apulaiskaupunginjohtaja Virtanen vastaa siitä."

Minna Arven äiti, Seija Arve, oli kilpailutuksen aikaan kaupungin sote-palveluiden johtotehtävissä. Hän lopetti työt kaupungin palveluksessa vuonna 2014. Sisäisen tarkastuksen otti kontolleen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Poliisi epäilee rikoksista myös kuutta kaupungin virkamiestä: heistä kolme on edelleen kaupungin palveluksessa. Virtasen mukaan heidän kanssaan on jo keskusteltu.

Yle sai keskiviikkona Turun kaupungin konsernihallinnon johtajalta Tuomas Heikkiseltä vastauksia kysymyksiin hoidon valvonnasta. Sopimuksen mukaan Luotsin olisi tullut lähettää muun muassa asiakastyytyväisyystietoja sisältäviä raportteja kaupungille neljän kuukauden välein. Heikkisen mukaan Luotsi lähetti raportit ja ne menivät vanhuspalveluiden ylilääkärille. Ylen saamien tietojen mukaan ylilääkäreinä noina vuosina toimivat aluksi Heikki Alanko ja myöhemmin Tapio Rajala. Raporteista ei ole tehty esimerkiksi vuosikoosteita. Heikkisen tietojen mukaan raporteissa ei ollut asiakkaiden ja omaisten reklamaatioita.
Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) peräsi eduskunnassa saattohoitolakia, jossa määritellään kriteerit ja laatu. Juvonen ihmetteli STT:lle, miten Turun kaupunki on uskaltanut lähteä ostamaan vaativan tason palvelua matalalla hinnalla.

Torstai 5.3.2020
Lounais-Suomen poliisi kertoo, että yhteydenottoja omaisilta on tullut jo lähes 30. Poliisilla on yhteydenottojen jälkeen mahdollisuus pyytää potilastietoja tutkinnan jatkamiseksi. Kolmen potilaan osalta asia on edennyt syyteharkintaan.

Perjantai 6.3.2020
Perjantaiaamuun mennessä yhteydenottoja väärinkäytöksiä saattohoidossa epäileviltä potilaiden omaisilta on tullut poliisille 35 kappaletta.
Tutkinnanjohtaja Mika Paaer kertoo, että poliisin on helpompaa etsiä seuraavissa tutkinnoissa viitteitä väärinkäytöksistä, kun kolmen tapauksen tutkinta on jo valmistunut aiemmin. Niiden tutkinta kesti noin kaksi vuotta.
– Nyt päättyvien kolmen tapauksen tutkinnassa piti lähteä nollasta. Saimme paljon tietoja, jotka auttavat meitä seuraavissa mahdollisissa tutkinnoissa, Paaer kertoo.
Paaerin mukaan kolmea ensimmäistä tapausta voi pitää tutkinnallisina ennakkotapauksina.

Mitä asiassa tapahtuu seuraavaksi?
Turun kaupungin virkamiehiin kohdistuvat rikokset olisivat vanhentuneet viime vuoden lopussa. Syyttäjä haki kuitenkin syytteen nostamiselle jatkoaikaa ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksellä syyteoikeutta jatkettiin vuodella. Poliisin esitutkinta-aineisto on noin 500-sivuinen ja kattaa yhteensä 23 eri rikosta.
Turun kaupungin konsernihallinnon johtaja Tuomas Heikkisen mukaan ensimmäinen versio kaupungin sisäisestä tarkastuksesta valmistuu maaliskuun aikana.

Kommentti: Turku on niittänyt runsaasti mainetta mm. mielisairaanhoidon alueelta. Pahoinpitelyt ja hoitojen laiminlyönnit vakioina.
Sen sijaan HUUHAA-hoitojen seuranta ja kirjoittelu ajantasaista. Laillistetun lääkärin hoito . jos poikkeaa lääketehtaan tai käypä hoito-ryhmän hörinöistä, saa ankaran tuomion, jota käsitellään vielä taivaan porteillakin.
Mielipuoliseen hoitoon on vain turkulaisilla lääkäreillä/hoitajilla oikeus. Siihen ei kuitenkaan HUUHAA-professori puutu. Ilmeisesti juuri pilkkuvirheitä ei esiinny.

Oman pesän puhtaus tullee ensimmäisenä mieleen tässä maailman kuulun STRIP-tutkimuksen kehdosta ja johtavan HUUHAA-tiedotuksen ketunpesästä.
Olisi luullut Turun kaupungin kustantavan Keskon muinaisen mainoksen laitostensa seinille: "Päätä päiväsi K-kahvilla!"
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 06 Maalis 2020 12:11

Turun Sanomat Paikalliset: 6.3. Saattoidon puutteet Johanna Käkönen

Kunnallislehti: Rikoksista epäillyn saattohoitoyrityksen lääkäri on pidätetty virasta Paimiossa

Paimion-Sauvon terveyskeskus osti kotisairaala Luotsilta kotisairaalahoitoa vuosina 2015–2017. Ostopalvelu oli kuitenkin pienimuotoista, kertoo Kunnallislehti. Poliisi kertoi Kotisairaala Luotsin toimintaa koskevista rikosepäilyistä maanantaina. Väärinkäytöksistä epäillyn yrityksen toinen osakas ja siinä toimitusjohtajana työskennellyt lääkäri toimii Paimion terveyskeskuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen vahvisti tiedon Kunnallislehdelle. Lääkäri on rikosepäilyjen julkitulon jälkeen pidätetty virantoimituksesta.
Lääkärin työsuhde kuntayhtymään alkoi elokuussa 2017.

Kolmen vuoden aikana yritykseltä on ostettu kotisairaalahoitoa Paimioon ja Sauvoon yhdeksälle potilaalle, kertoo lehti. Päätös ostopalvelujen puitesopimuksesta tehtiin kuntayhtymän hallituksessa 2.6.2015. Varsinaista kotisaattohoitoa ei ole ostettu. Pöyhönen sanoo lehdelle, että kuntayhtymässä ei ole tähän mennessä herännyt epäilyksiä koskien yrityksen toimintaa. Yhtymä on sisäisesti tarkistanut potilasasiakirjamerkintöjä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mika Paaerin mukaan Paimion tai Sauvon alueelta ei asiassa ole alkuviikosta tullut yhteydenottoja. Paaer toteaa, että poliisin tutkinta kohdistuu nimenomaan Turun kaupungin ostamiin palveluihin. Kotisairaala Luotsin toimintaa koskevat rikosepäilyt ovat vuosilta 2011–2014.
Kunnnallislehden juttu aiheesta: Paimio käytti vain vähän kotisairaala Luotsin palveluja – toinen epäilty työskennellyt terveyskeskuksessa

Saattohoidon rikosepäilyt Turussa
Salassapitosäännösten johdosta poliisi ei ole tapauksen tutkinnassa saanut käyttöönsä yrityksen potilastietoja.
Poliisi on pyytänyt yhteydenottoja henkilöiltä, joiden omainen on vuosina 2011–2014 siirrretty Turun kaupungin hankkiman ostopalvelun kautta Luotsiin kotisaattohoitoon. Yhteydenottoja kaivataan, jos omaiset haluavat poliisin tutkivan näitä tapauksia.

Kommentti: Turun Huuhaa-tutkintaryhmä vaikenee kuin muuri!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 31 Maalis 2020 8:30

HS: Päivän lehti Ulkomaat 31.3.2020 | Koronavirus Laura Halminen HS
https://www.hs.fi/paivanlehti/31032020/ ... 8020.htmlb]
Vanhainkodeissa kytee katastrofi:
Koronaviruksen torjunta epäonnistunut monissa maissa juuri siellä, missä riskiryhmät ovat haavoittuvimpia


Espanjassa armeija desinfioi evakuoituja vanhainkoteja, joissa koronavirus on päässyt leviämään ja aiheuttamaan lukuisia seniorien kuolemia. Yhdysvalloissa yhden hoitokodin asukkaista kuoli ainakin 35. Maanantaina kävi ilmi, että hoitokodeissa on havaittu tartuntoja myös Suomessa.

Poliisi vartioi eläkeläisille tarkoitettua Monte Hermoso -hoitokotia Madridissa 17. maaliskuuta. Monte Hermosossa kerrottiin tuolloin kuolleen koranavirustartunnan seurauksena 15 henkilöä, ja yli puolet paikan 130 asukkaasta oli saanut tartunnan.issa ympäri maailmaa. Myös suomalaisissa hoivakodeissa on havaittu tartuntoja.
Esimerkiksi Espanjan Madridissa sijaitsevassa vanhainkodissa jo 24 asukasta on kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin. Viime viikolla Chamartínin alueella sijaitsevaan vanhainkotiin saapui armeijan desinfiointiyksikkö, joka pyrki puhdistamaan tilat viruksesta.

Katalonian alueella paikallishallinto on puolestaan käynnistänyt tutkinnan ainakin kahdesta vanhainkodista Barcelonan lähellä. Niissä virus on surmannut yhteensä yli 20 asukasta. Espanjassa on yhteensä noin 5 400 vanhainkotia. Niissä on noin 370 000 asukasta. Sairastuneiden ja kuolleiden laskemisesta on tulossa kylmäävä urakka.
Madridilaista Chamartínin rautatieasemaa desinfioitiin 20. maaliskuuta.

AIEMMIN maaliskuussa Espanjan puolustusministeri Margarita Robles kertoi televisio-ohjelma Ana Rosalle antamassaan haastattelussa, että apuun kutsuttu Espanjan armeija on tehnyt seniorikodeissa puistattavia löytöjä. Vanhuksia on hylätty niille sijoilleen, jotkut ovat kuolleet sänkyihinsä henkilökunnan lähdettyä hoitokodista, kun se on määrätty evakuoitavaksi. Jesús Rico johtaa pientä vanhainkotia Madridissa. New York Timesin haastattelussa Rico syytti paikallishallintoa siitä, että puhetta piisaa, mutta tekoja ei. Hänen vanhainkotiinsa oli jaettu tiistaina suojavarusteita: kaksi suojapukua ja kahdeksan hengityssuojainta. Häpeällistä, Rico sanoi.

Vanhustenhoidossa on toki ollut ongelmia jo ennen koronapandemiaakin. Ihmisten hoitamisen kustannuksella on tehty Jesús Ricon mielestä bisnestä. Residencia Nunez De Balboa -vanhainkodissa on kaksisataa asukasta. Viikko sitten Reuters kertoi, että heistä kymmenen oli kuollut koronavirukseen. Vanhainkodissa työskentelevä hoitaja kertoi Reutersille samaa kuin Jésus Rico New York Timesille: kuormittuneet sairaalat ovat pyytäneet, että senioripotilaat hoidettaisiin siellä, missä he asuvat. Mutta välineitä ei ole, hengityskoneita ei ole. Myöskään todellista erityisosaamista epidemiapotilaiden hoitamiseen ei ole. Hoitajat yrittävät tehdä suojavarusteita itse.
Seitsemästä Reutersille puhuneesta hoitajasta osa sanoi, että vanhainkotien johto on hidastellut ja yrittänyt peitellä johtamiensa laitosten tartunta- ja kuolinlukuja.

SAKSAN Würtzburgissa vanhainkodissa kaksitoista asukasta oli kuollut koronavirukseen, kertoi yleisradioyhtiö Bayerische Rundfunk (BR) lauantaina. 44 asukasta ja 32 henkilökunnan jäsentä oli saanut tartunnan. Der Spiegel kertoi torstaina, että Würzburgin yliopistollisen sairaalan tehohoidossa oli viisi seniorikoti St. Nikolaksen asukasta. Yhteensä St. Nikolaksessa on 149 asukasta. Wolfsburgissa Pohjois-Saksassa Hanns-Liljen dementiakodin asukkaista oli sunnuntaina kuollut viisitoista. Bild-lehti kertoi, että 165 asukkaasta 72:lla oli todettu koronavirustartunta.
Pohjoissaksalaisessa Wolfburgissa sijaitsevan Hanns Lilje -vanhustentalon asukkaista kerrottiin 29. maaliskuuta 12:n kuolleen koronavirustartunnan seurauksena.

YHDYSVALLOISSA on liittovaltion viranomaisten mukaan vähintään 140 hoitokotia, joissa on vähintään yksi asukas, jolla on todettu koronavirustartunta, kertoi The Washington Post torstaina. Valvontaviranomaisen mukaan luku koskee kuitenkin vain yleisempiä hoitokoteja, ei niitä jotka ovat nimenomaan erikoistuneet vanhustenhoitoon. Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltiossa Long Islandilla on yksityinen hoitokoti, jossa seitsemäs asukas kuoli myöhään perjantaina, kertoi piirikunnan paikallislehti Suffolk Times.

Washingtonin osavaltion Kirklandissa hoitokoti Life Care Centerissä asukkaita oli jo viikko sitten kuollut 35. Virustartunnan leviämistä on kartoitettu The Wall Street Journalin mukaan helmikuun 26. päivänä pidettyihin juhliin, jotka pidettiin siitä huolimatta, että yksityisomisteisen ketjun johto oli määrännyt joukkokokoontumiset lopetettaviksi. Ensimmäinen potilas oli alkanut saada oireita kaksi päivää ennen juhlia. Lori Spencer vei äitinsä, Kirklandin Life Care Centerin asukkaan, kotiin. Lähtiessään he jättivät epidemian vaivaaman seniorikodin kyltin päälle kukkia. Kirklandissa ensimmäisestä koronavirukseksi osoittautuneesta testituloksesta meni lehden mukaan viikko siihen, kunnes lisää testejä edes saatiin.

ITALIASSA Lombardian alue on kärsinyt koronavirusepidemiasta pahimmin. Lombardiassa sijaitsee Cremonan kaupunki, jossa Emilio Tanzi johtaa 460-paikkaista Cremona Solidade -hoitokotia. Uutistoimisto Reutersille maaliskuun puolivälissä puhunut Tanzi ei antanut tarkkoja lukuja mutta kertoi esimerkkinä, että yhden päivän aikana kuoli 18 asukasta, joilla oli koronavirukseen viittaavia oireita. ”Emme tiedä, onko meillä ollut koronavirukseen liittyviä kuolemia, koska testejä ei ole tehty. Mutta ehdottomasti olemme nähneet korkeaa kuumetta ja hengitysvaikeuksia”, Tanzi sanoi. Italiassa on testattu pääsääntöisesti vain ne, jotka on otettu sairaalahoitoon. ”Jos olisin ollut siinä asemassa, että olisin voinut saada tietoa, olisimme voineet eristää potilaat asianmukaisesti ja välttää epidemian.”

YKSI SYY sille, että koronavirus pääsee leviämään niin tehokkaasti vanhojen ihmisten hoitokodeissa, on työn luonne. Hoitajien ja hoidettavien välinen kosketuskontakti on välttämätön, kun hoidettavat eivät pysty esimerkiksi peseytymään omin avuin, muistutti Der Spiegelille Carola Stenzel-Maubach Saksan hoitoalojen ammattiliitosta. Jos fyysinen kontakti jossain muodossa vaikka kiellettäisiinkin, kiellon valvominen olisi hoidettavien yksityisyyden takia mahdotonta.

Yhdysvaltojen Kirklandissa rikottiin ensin ohjeita ja sitten havaittiin tartuntoja niin myöhässä, että vahinko oli ehtinyt tapahtua jo monta kertaa. Kaikissa neljässä maassa, Espanjassa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, nousi esiin sama syy. Suojavarusteita ei ole, eikä niitä saada riittävästi lisää. Testejä ei ole. Reagointi tapahtuu siinä vaiheessa, kun sairastuneita ja jopa kuolleita on jo paljon. Espanjassa hoitokotien asukkaita on eristetty ja jopa siirretty niin, että koko rakennus on tyhjennetty. Espanjassa armeija on desinfioinut niitä.

Saksan Würzburgissa St. Nikolaksen vanhainkodin asukkaat on eristetty toisistaan, kertoi BR lauantaina. Eristämistä on tehty myös Yhdysvalloissa, jossa jotkut huolestuneet omaiset harkitsevat nyt ottavansa iäkkään vanhempansa takaisin kotiin hoitokodeissa kytevien tartuntariskien takia. Tämä kuitenkin voisi siirtää tartuntariskin seniorin mukana, Yhdysvaltojen eläkeläisten etujärjestö AARP muistuttaa.

SUOMESSA vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kiellettiin heti, kun valmiuslaki astui voimaan. Samalla kiellettiin ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa.
Maanantaina päivällä sosiaali- ja terveysalan lupavalvontavirasto Valviran tiedossa ei ole Euroopan vanhainkotien kaltaisia tartuntaketjuja leviämisineen Suomessa. ”Toistaiseksi on ollut rauhallista. Tähän mennessä Valviran tietoon niitä ei ole tullut”, sanoi sosiaalihuollon ryhmäpäällikkö Eine Heikkinen HS:lle.

Maanantaina illalla HS:iin otti yhteyttä lukija, joka kertoi Pohjois-savossa sijaitsevasta hoitokodista ja siellä varmistuneesta kolmen vanhuksen tartuntaketjusta. Toistaiseksi on epäselvää onko hoitokodin kaikki asukkaat testattu, joten tartuntojen määrä saattaa vielä kasvaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uutissuomalainen, jonka mukaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on havaittu tartuntoja ainakin kahdessa vanhainkodissa.

Kirjoituksen lopussa kysely, johon voi vastata
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 23 Huhti 2020 11:36

Turun Sanomat: Kotimaa /Lännen media 22.4 klo 17:08

Asiantuntijalta kovaa puhetta hoivakodeissa kuolleiden hoidosta
– "Taustalla iäkkäiden ihmisten aliarviointi"


Sirkka-Liisa Kivelä haluaa nostaa esille kysymyksen, miten hoivakodeissa koronavirukseen kuolleiden saattohoito on toteutettu vai onko sitä toteutettu lainkaan.

Geriatrian emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä on huolissaan, miten hoivakotien vierailukielto on vaikuttanut asukkaiden hyvinvointiin. Hän kaipaa keskustelua siitä, onko täydellinen vierailukielto ...
Loppu maksumuurin takana

Kommentti: Professori, tuo oikea proffa, Sirkka-Liisa Kivelä laati aikoinaan noin vuoden kestäneen tutkimuksensa raportin STM:n toimeksiannosta. Ei vaikutusta, ei toimenpiteitä, ei julkisuutta!
Kuitenkin raportti kritisoi ankarasti mm. vanhusten päällekkäisiä lääkityksiä, pitkiä maakuuttamisia, hygienian heikkoutta ym kaikenmaailman laiminlyötejä asiallista hoitamista kohtaan.

Vasemmisto halusi helliä äänestäjiään lupaamalla lisää hoitajia. Auttavia käsiä ilman monen vuoden koulutusta olisi kannattanut enemmin lupailla, siis niitä, jotka osaavat pestä ihmisiä ilman VPK:n apua. Ehkäpä myös niitä, joilla olisi kyky viedä vanhus parvekkeelle katsomaan vaikkapa vuodenaikojen vaihtelua. Mutta sängyn/rollaattorin liikuttamiseen tarvitaan minimi 3 vuoden koulutus, sujuva suomen- ja ruotsinkielen taito, työlupa, ajokortti, jne.
Sonnan ruiskutus tulee tapahtua joko suomen- tai ruotsinkielellä, samaten kärryjen/sängyn työntö. Swahilin osaaminen on työntekijän oma asia.

Jos Suomi selviää vaikkapa kasvosuojien tilaamisesta ilman konnia, niin lainlaatijoiden homma onkin sitten suurempi juttu. Mistä löytää puoluetta likellä oleva toimittaja? Ohjelmistofirmojahan on pilvin pimein ja jokaista puoluetta likellä vaaliavustusten muodossa. Valtiovaraintarkastusvaliokunnan raportissa STM-stä hiukan "vihjailtiin" siitä, että lukuisat ohjelmat eivät ole yhteensopivia ja koneetkin olivat 70-luvulta. Yli 500milj. € oli kaiketi bagatelli, joten eipä tarvinnut kommentoida puolueittenkaan. Helmitaulut vielä vanhempaa tuotosta. Tämä siis muutama vuosi sitten.

Nyt sitten rahaa syydetään ns. "Porvoon mitalla" firmoille, joilla ei ole toimintaa eikä ole siten tilinpäätöstietojakaan.
Tämä uutinen levisi kulovalkean tavoin ja virkamiehistö innokkaasti kertoi vastakkaista.
Jos Sirkka-Liisa Kivelän perusteellinen raportti vanhusten hoidon tilasta ei saanut vastakaikua, niin miten sitten joku valtionvaraintarkastusvaliokunnan huomautus sitten saisi puolueet perumaan ohjelmointifirmoja, joilta sentään saa vastinetta vaaliavustuksina? Rahaa tuolloin paloi yli 500milj. € yhteensopimattomiin ohjelmiin. "Super-Mario" sentään toimii vanhoissa Commodore-64-koneissa, luulen ma.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 25 Huhti 2020 18:01

YLE: Koronavirus 25.4. klo 16:08

Taas uusi hoivakoti, jossa 10 kuollutta
– Ylen lähteet kertovat kaoottisista oloista: Vanhuksia kuollut yksin huoneissaan. Työntekijöiden mukaan kaikkia saattohoitopotilaita ei ole pystytty hoitamaan asianmukaisesti Kontulan seniorikeskuksessa.

Ylen lähteet kertovat, että vanhustenhoito on ollut paikoin ala-arvoista seniorikeskuksessa koronaepidemian aikana.
Ensimmäinen asukas kuoli Kontulan seniorikeskuksessa koronavirukseen 9. huhtikuuta. Tämän viikon perjantaihin mennessä keskuksessa on vahvistettu kymmenen koronaviruksen aiheuttamaa kuolemantapausta.
Helsingin kaupungilla ei ole toistaiseksi tietoa, mistä Kontulan ensimmäinen tartunta on peräisin.

Ylen tietojen mukaan jo ennen ensimmäistä kuolemaa moni asia on Kontulassa mennyt pieleen. Tilanne on ollut paikoin kaoottinen ja koronan leviämiseen on reagoitu liian myöhään.
Yle on saanut runsaan määrän yhteydenottoja viime viikkojen aikana liittyen hoivakotien tilanteeseen. Korona on aiheuttanut paljon kuolemia hoivakodeissa ympäri Eurooppaa. Suomessa lukuisia koronainfektion aiheuttamia kuolemia on raportoitu julkisesti ainakin Espoossa, Kiuruvedellä ja Diakonissalaitoksen Sanervakodissa Helsingissä.

Myös Töölön seniorikeskuksessa on menehtynyt useita vanhuksia. Helsingin kaupungin mukaan vahvistettuja koronaan liittyviä kuolemia on Töölössä vähemmän kuin Kontulassa, mutta tarkemmin asiaa ei kommentoida.
Tässä jutussa käydään läpi yhden hoivakodin tapahtumia yksityiskohtaisesti, koska monet vanhustenhoitoon liittyvät huolet ympäri Suomen näyttävät konkretisoituvan Kontulan tapauksessa.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 28 Huhti 2020 7:53

HS: Kotimaa|Hoivakodit 28.4. 06:55 Marjo Valtavaara HS https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006488835.html
Otteita artikkelista:

Iso osa Suomen koronakuolemista tapahtuu hoivakodeissa
– asiantuntijoiden mukaan sairaalaan vieminen voi pahentaa vanhuksen kärsimystä

Porttikieltoa sairaalaan ei ole, mutta vain harvoin sinne menosta on hyötyä. Hyvä kuolema on hiipumista ilman kipuja ja rauhallisen tunnelman vallitessa.
Suomessa asuu noin 50000 vanhusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Heidän keski-ikänsä on 84 vuotta.

KORONAVIRUKSEEN Suomessa liittyvistä kuolemista iso osa on tapahtunut hoivakodeissa. Sairastuneita ei ollut lähdetty siirtämään hoivakodeista sairaalaan, ja se on HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan lähes aina hyvä asia. ”Sairaalaan viemisellä elämä ei yleensä pitene ja päinvastoin elämän kahdesta viimeisestä viikosta tulee kärsimystä”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.

Ihmiset asuvat ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa hoivakodeissa keskimäärin noin kaksi vuotta. Muun muassa elämän loppuvaiheen hoitoa vanhuspalveluissa tutkinut Finne-Soveri muistuttaa, että heillä on perussairauksia, jotka ovat joka tapauksessa kuolemaan johtavia. ”Missään nimessä kyse ei ole siitä, etteikö sairaaloissa olisi tilaa”, sanoo Esa Jämsen, geriatrian alan professori Tampereen yliopistosta sekä Suomen geriatrit -yhdistyksen puheenjohtaja.
Sen sijaan kyse on Jämsenin mukaan siitä, onko koronavirukseen hoivakodissa sairastuneelle sairaalaan viemisestä mitään hyötyä.

SAIRAALAHOITOON liittyy isoja riskejä. Toimintakyky heikkenee, ja vieraassa ympäristössä voi tulla kaatumisia. Muistisairas ei ymmärrä, miksi ympärillä on vieraita ihmisiä, ja ahdistuu.
”Näistä kumuloituu haitta, joka pitää suhteuttaa siihen, mitä hyötyä sairaalasta voi saada”, sanoo Jämsen.
THL:n ylilääkäri Matti Mäkelä arvioi, että hoivakoti tai koti on siellä asuvalle vanhukselle lähes aina paras paikka kuolla. ”Jos ollaan koronataudin kourissa, hengitysvajauksen hoito on niin hankalaa, että ollaan muutoinkin tilanteessa, jossa mitä tahansa voi tapahtua, eli ollaan liukumäen päässä. Siirto sairaalaan on hedelmätön ratkaisu.”

Mäkelä kuitenkin korostaa, ettei porttikieltoa sairaalaan ole. Joskus siirto on Mäkelän mukaan tarpeellinen. Jos kovin suuri osa elämän loppuvaiheen hoidosta tapahtuu sairaalassa, se on kuitenkin Mäkelän mukaan huonon järjestelmän
tunnusmerkki.

HOIVAKODEISSA ja kotihoidossa tärkeä tavoite Jämsenin mielestä on, että ihmiset saisivat elää tutussa ympäristössä viimeiset päivänsä.”Koronavirus itsessään ei aiheuta hoivakodeissa sairaalahoidon tarvetta”, Jämsen toteaa.
Jos monista sairauksista yhtä aikaa kärsivä vanhus hyötyy sairaalaan menosta vain harvoin, tehohoidosta hän hyötyy vieläkin harvemmin. ”Tehohoidosta hyötyviä on vanhainkodeissa hyvin vähän. Yksistään kuljetus on riski, ja odottelu päivystyksessä luo lisää kärsimystä. Vanha ihminen ei ymmärrä, miksi on tippa, ja hän ottaa sen pois, eikä hän ymmärrä, miksi hänet pakotetaan sänkyyn”, Finne-Soveri kuvaa.

HYVÄ kuolema hoivakodissa on rauhallinen.
Tällaisessa tapauksessa potilaalle ja läheisille osataan kertoa oikeaan aikaan, että kuolema on nyt lähestymässä. Tällaisessa tilanteessa myös karsitaan turhia hoitoja ja lääkkeitä sekä hoidetaan kipuja ja hengenahdistusta niin, että kuolevan ihmisen tila pysyy rauhallisena ja oireet poissa.

”Tietyllä tapaa hyvä kuolema on hiipumista, ja tunnelma on rauhallinen. Kun ihminen on hereillä, hänellä on hyvä olla, ja hän voi ehkä syödä ja juoda ja olla jollain tavalla kontaktissa läheisten kanssa”, Jämsen sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että hyvä kuolema on helpompi toteuttaa hoivakodissa tai kotona kuin sairaalassa – varsinkaan akuuttisairaalassa, jossa tuttuja hoitajia on harvoin paikalla.

Vaikka hoivakoteihin ei nykytilanteessa koronavirusepidemian vuoksi oteta vieraita, elämän loppuvaiheessa läheisen tulee saada olla läsnä, asiantuntijat painottavat. ”Kuolevalla läheiset jäävät henkiin. Heidän kannaltaan on tärkeää, että he pääsevät jättämään jäähyväiset”, sanoo Jämsen.

Fakta: Iäkkäiden hoito Suomessa

■ Iäkkäistä suurin osa asuu itsenäisesti kotonaan eikä tarvitse kotihoidon palveluita. Noin 11 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2018 säännöllisen kotihoidon piirissä.
■ Toukokuussa 2018 kotihoidossa oli päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta.
■ Pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisin perustein tarvitsee noin 0–1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.
■ Palliatiivista hoitoa tutkineen asiantuntijaryhmän vuonna 2019 julkaistun raportin mukaan hoidon saaminen ei toteudu alueellisesti tasa-arvoisesti.
■ Puutteita havaittiin myös terveydenhuollon henkilökunnan kouluttamisessa hoidon antamiseen.
Lähteet: THL, STM
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 01 Touko 2020 10:46

Karjalainen: KOTIMAA 30.4.2020 18:33 Sanna Inkinen/ Uutissuomalainen Minna Airamaa TILAAJILLE

Vanhustenhuollon epäkohdat ovat suurin yksittäinen kuormittaja poikkeusoloissakin - aluehallintovirastoissa kaikkiaan jo lähemmäs 50 koronakantelua tai -ilmoitusta

Espoolaisen hoivakodin useista koronakuolemista uutisoitiin noin viikko sitten. Samasta hoivakodista on tehty kantelu ja se on aluehallintoviraston valvonnassa.Espoolaisen hoivakodin useista koronakuolemista uutisoitiin noin viikko sitten. Samasta hoivakodista on tehty kantelu ja se on aluehallintoviraston valvonnassa.
Uutissuomalainen kävi läpi koronaepidemiaan liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kantelu- ja valvontatapaukset kaikissa kuudessa aluehallintovirastossa.

Kolmasosa koronavirusepidemian vuoksi aluehallintovirastoihin tehdyistä sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluista tai valvonta-asioista koskee vanhustenhuoltoa.

Loppu maksumuurin takana
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Touko 2020 9:57

YLE: Koronavirus 12.5. klo 06:08 Tiina Merikanto

Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?
Erikoistoimittaja Tiina Merikanto avaa kolmella näkökulmalla, kuinka viheliäinen kysymys iäkkäiden eristäminen on.
Vierailurajoitukset pitkäaikaishoidossa ovat olleet voimassa kohta kaksi kuukautta.

Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ympärivuorokautisessa hoidossa herättävät tällä hetkellä monessa kiihkeitä tunteita – puolesta, vastaan ja jostain siltä väliltä.
Rajoitukset ovat gerontologian professorin Marja Jylhän sanoin tyypillinen esimerkki siitä, että hyvää tarkoittavilla yhteiskunnallisilla päätöksillä saadaan aikaan paitsi hyviä ja tarkoitettuja, myös huonoja ja tarkoittamattomia seurauksia.

Seuraavassa kuvaan rajoitusten aiheuttamaa tilannetta hoivakodin johtajan, vanhan ihmisen ja omaisen näkökulmasta. Rajoitukset näyttäytyvät ainakin jonkin verran erilaisilta, siitä riippuen, kenen kannalta niitä katsoo.
Tekstin kolme näkökulmaa auttavat ehkä ymmärtämään sitä, miten viheliäisen ja vaikeasti ratkaistavan ongelmavyhdin koronavirus on ympärivuorokautiseen hoitoon synnyttänyt.

Mitä rajoitetaan
Vierailurajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ovat olleet voimassa(siirryt toiseen palveluun) 17.3.2020 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa ympärivuorokautisen hoidon (siirryt toiseen palveluun)yksiköille todetaan, että pääsääntöisesti vierailut yksikössä ovat kiellettyjä.
Tapauskohtaisesti voidaan kuitenkin sallia oireettomien läheisten vierailu kriittisesti sairaiden ja saattohoidossa olevien asiakkaiden luona. Yksikön johtajalla on vastuu ja valta tehdä nuo päätökset.

Vaikka sosiaali- ja terveysministeriöltä odotetaan lähipäivinä uutta ohjeistusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköille, vierailukieltoon ei ole tulossa muutosta.
Hallitus totesi vastikään(siirryt toiseen palveluun), että vierailurajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ovat voimassa toistaiseksi. Asiaa tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä.

Koronakriisi näyttäytyy erityisen vaikeana ympärivuorokautisessa hoidossa, koska kyseessä on ihmisryhmä, joka ei voi itse puolustaa oikeuksiaan. Vierailukiellon lisäksi iäkkäitä voidaan pitkäaikaishoidossa myös joutua eristämään tai laittamaan karanteeniin, jos tartuntatilanne sitä (siirryt toiseen palveluun)edellyttää.
Kaikki tämä tuntuu äkkiseltään selvältä: Hauraita ja vanhoja ihmisiä pitää suojella.

Mutta. Samat rajoitukset voivat myös heikentää merkittävällä tavalla vanhan ihmisen fyysistä terveyttä, elämänlaatua ja synnyttää uusia ongelmia.

1. Jos olisin hoivakodin johtaja...
Jos olisin hoivakodin johtaja, vierailurajoitukset näyttäytyisivät välttämättöminä. Monenlaiset ja monentasoiset riskit olisivat ilman rajoituksia suuret. THL:n mukaan koronavirukseen(siirryt toiseen palveluun) menehtyneistä lähes 90 prosenttia on yli 70-vuotiaita, ja yleensä taustalla on myös jokin perussairaus. Lähes puolet kaikista koronakuolemista on tapahtunut sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä.

Kun näin on, vierailurajoitukset voivat estää tarttuvaa virusta leviämästä asumisyksikössä. Jos COVID-19-tauti pääsee hoivayksikköön sisälle, se voi levitä helposti ja tappaa monta ihmistä. Jos joku kuolee, yksikön johtajana minua todennäköisesti vaivaisivat kysymykset: teimmekö kaikkemme, olisiko kuolema ollut estettävissä – ja jos, mitä teimme väärin. Omien ja henkilökuntani kysymysten päälle tulisivat omaisten suru ja syytökset. Kenties myös media vaatisi selityksiä.

Hoitaja pitää vanhusta kädestä. Ihmisellä on ihmisen ikävä.
Tiedän, että lääkärin ja hoitajan työtä ei voi tehdä niin, ettei koskaan tee virhettä. Silti, kun sellainen tapahtuu, se on aina yhtä kauheaa. Tiedän myös, että jos virheiden pelko alkaa hallita työtä, sitä ei lopulta voi tehdä ollenkaan.
Vaikka rajoitustoimien välttämättömyyden hyväksyy, tuntuu silti pahalta, että elämän viimeisinä kuukausina iäkäs ei voi nähdä läheisiään tai hän voi joutua karanteeniin. Vanhuus ja raihnaisuus tuottavat kärsimystä riittävästi jo itsessään.
Tällaisena kriisiaikana hoitajilla on erityisen vähän aikaa yksittäiselle vanhalle ihmiselle. Arki ennen koronaa oli jo valmiiksi kiireinen, nyt virukselta suojautuminen ja rajoitukset lisäävät painetta entisestään. Hoitajia tilanne usein ahdistaa.

2. Jos olisin hoivakodissa asuva vanha ihminen...
Tampereen yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö selvitti Ylen pyynnöstä, kauanko vanha ihminen on ympärivuorokautisessa hoidossa ennen kuolemaansa. Vastaus on keskimäärin kaksi vuotta.
Luku perustuu COCTEL-tutkimushankkeeseen (Pitkäikäisyyden vallankumous ja sen seuraukset sosiaali- ja terveyspalvelujen käytölle ja kustannuksille). Aineisto on vuodelta 2013 ja tutkijoiden arvio on, että aika on saattanut viime vuosina lyhentyä.

Sama arvio tehdään THL:ssä. He sanovat myös, että asumisaika hoivakodissa on keskivertoasiakkaalla noin kaksi vuotta. Tuoretta tutkimusta heilläkään ei asiasta ole. Jos olisin 84-vuotias hoivakodissa asuva vanha ihminen, ja elinaikani pitkäaikaishoidossa olisi tuo tutkimuksen kaksi vuotta, jokaisella kuukaudella olisi väliä.
Jos ympärivuorokautisen hoidon vierailurajoitukset jatkuisivat vielä neljä kuukautta tai peräti jouluun, se olisi kahdesta elinvuodestani yli kolmannes. Tärkeintä ei ole se, montako kevättä ja joulua vielä näen, vaan millaista elämäni on.

Vanhus rollaattorin kanssa. Kuolemaa ei arjessamme ole juuri tarvinnut ottaa huomioon. Nyt on pakko.
Vanha sukulaiseni tapasi yli 90-vuotiaana kysyä, onko Jumala unohtanut hänet maan päälle. Hän sanoi eläneensä rikkaan ja hyvän elämän. Näin ajattelisin itsekin ja sen olen hoitotahdossani ilmaissut. Kysymys on laadusta ei niinkään määrästä. Jos sairastaisin muistisairautta - niin kuin moni iäkäs hoitokodissa sairastaa - en tietäisi missä olen ja miksi. Selityksiä karanteenista en oikein ymmärtäisi, saati sitten muistaisi. Mutta yksinäisyyden tuntee.

Ihmisellä on ihmistä ikävä. Ihminen tulee todeksi vain suhteessa toiseen ihmiseen. Läheisen vierailu tuo turvaa ja tuttuuden tunteen edes hetkeksi, vaikka se pian muistista pyyhkiytyisikin. Kosketusta ja läsnäoloa ei korvaa puhelinsoitto tai etäyhteys, joka voi olla muistisairaalle hämmentävä kokemus. Kädestä pitäminen tuntuisi hyvältä.

3. Jos olisin hoivakodissa asuvan läheinen...
Hoivakodissa asuvan vanhan ihmisen läheisenä olisin hyvin huolissani siitä, kuinka häneen vaikuttaa se, että häntä ei pääse tapaamaan. Pelkäisin myös sitä, miten välttämättömien kuntoutuspalveluiden, kuten fysio- ja toimintaterapian keskeyttäminen, heikentävät läheiseni psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Toisaalta rajoitusten välttämättömyys on helppo ymmärtää. Pelkkä ajatus, että tartuttaisi oman läheisen ja talon asukkaita kuolisi, kauhistuttaa.
Hoivakodin henkilökunnan kanssa pitäisi voida etsiä yksilöllisiä ratkaisuja, vaikka hoitajilla on liian paljon työtä.
Jotkut iäkkäät haluavat päästä ulkoilemaan, erityisesti nyt keväällä ja kesällä. Ulkoilun terveys- ja hyvinvointihyödyt tiedetään. Joillekin riittäisi sekin, että voisi edes istua pihalla.

Vanhus ruokailee aamiaista.
Hoivakodin henkilökunnan kanssa pitäisi voida etsiä yksilöllisiä ratkaisuja. Kuvituskuva.Eleni Paspatis / Yle
Nyt tarvitaan uudenlaisia tapaamisratkaisuja puhelimen ja videopuheluiden lisäksi. Ne voivat olla esimerkiksi tavarakonteista tehtyja “tapaamistupia” tai tapaamisautoja, joissa hoivakodin asukas voi kohdata läheisensä lasiseinän ja mikrofonin turvin. Jatkossa toivottavasti myös hoivakodeissa sisällä on suojattuja tapaamispaikkoja, joissa omaisia voi tavata turvallisesti.

Erityisesti nyt olisi hyvä keskustella läheisen kanssa, minkälaisia ratkaisuja hän toivoo elämänsä loppumetreillä tehtävän. Samoin hoitolinjaukset, hoidon rajaukset, myös mahdollinen ei elvytetä -päätös on hyvä olla tehtynä hyvissä ajoin yhdessä tutun lääkärin kanssa ja kirjattuna hoitosuunnitelmaan. Entä elämän viimeiset viikot, päivät ja tunnit? Koronaviruksen tuoma kuolema on toistuvasti ihmisten mielessä. Moni pelkää, mitä lähdön hetki ilman saattajaa merkitsee läheiselle – tai itselle. Jättääkö se surun ja syyllisyyden, josta ei ole helppo päästä eroon?

Vanhuspalvelujen heikosta tilasta on puhuttu jo 10 vuotta
Koronakriisi näyttäytyy erityisen vaikeana ympärivuorokautisessa hoidossa, koska kyseessä on ihmisryhmä, joka ei voi itse puolustaa oikeuksiaan. Myös heidän läheisensä ovat usein iäkkäitä, eikä heistäkään ole barrikadeille.
Vanhuspalvelujen allennustilasta on puhuttu ainakin kymmenen vuotta. Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kehittämisen sijaan aika on kulunut politikoilta hoitajamitoituksesta kiistelyyn – ja säästöjen etsimiseen.

Tästä kaikesta maksamme nyt. Siksi päättäjien vastuu on erityisen suuri.
Rajoitukset ovat tyypillinen esimerkki siitä, että hyvää tarkoittavilla yhteiskunnallisilla päätöksillä saadaan aikaan paitsi hyviä ja tarkoitettuja, myös huonoja ja tarkoittamattomia seurauksia.
Kuolemaa ei arjessamme ole juuri tarvinnut ottaa huomioon. Nyt on pakko.

Pitkäaikaishoidossa kuollaan normaaliaikoinakin, mutta nyt koronavirus on tehnyt kuolemasta poikkeuksellisen näkyvää. Se pitäisi hyväksyä, että elämä loppuu kuolemaan.
Jokaisen pitäisi pohtia läpi, mitä kuolema tarkoittaa niin yksilölle kuin yhteiskunnalle tässä tilanteessa.

Lue myös: Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 28 Touko 2020 9:34

YLE: Vanhuspalvelut 28.5. klo 09:00

Vanhuspalvelujen uudistamisessa odotettiin vuorten siirtymistä,
mutta uusin raportti saa tylyn arvion professoreilta: Teot unohdettiin

Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, mitä uudistusyöryhmän raportista jää käteen? Vähän – vastaavat molemmat.

Raportin ehdotuksilla ei saada aikaan muuta kuin, että asia siirretään jälleen kerran jatkovalmisteluun, Marja Vaarama sanoo. Kuvassa professorit Marja Jylhä ja Marja Vaarama.Hannu Jukola, Richard Pieper,

Vanhojen ihmisten hoidon puutteet nousivat keväällä 2019 esiin ennen näkemättömällä tavalla
. Ensiksi kohun keskelle joutuivat hoivayritykset. Useita ongelmia löytyi niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa. Myöhemmin keväällä puhuttiin myös kotihoidon ongelmista. Sosiaali- ja terveysministeriössä asetettiin, Juha Sipilän (kesk.) hallituksen jo erottua, työryhmä valmistelemaan uudistuksia. Vanhuspalvelujen ongelmat piti saada korjattua. Mieleen tulee muinainen roomalainen runoilija Horatius, joka sanoi: Vuoret ovat synnytystuskissaan, mutta syntyy vain naurettava pieni hiiri.
Uuden hallituksen synnyttyä perhe- ja peruspaveluminiteri Krista Kiuru (sd.) asetti työryhmän uudelleen, jatkamaan keväällä aloitettua työtä. Tämän uudistamistyöryhmän tehtävänä(siirryt toiseen palveluun) on ollut valmistella “esityksiä iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuden uudistamiseksi ja väestön ikääntymiseen varautumiseksi". Tavoitteena on muun muassa turvata iäkkäille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut.

Ensin hoitajamitoitus ja sitten muut vanhuspalvelujen parannukset
Uudistamistyöryhmä työskenteli kahdessa vaiheessa. Ensin vuorossa oli hoitajamitoitus.
Poliittisista syistä Krista Kiurulla oli kiire irrottaa hoitajamitoitus omaksi kokonaisuudeksi. Kiurun aiemmat lupaukset hoitajamitoituksen nopeasta ratkaisusta oli lunastettava.
Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on hoivakodissa.
Näillä ehdotuksilla ei kotihoidon hoitajakatoa ehkäistä.

Ehdotus ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksesta ja yhtenäisen arviointijärjestelmän käyttöönotosta esiteltiin lokakuussa. Hallituksen esitys(siirryt toiseen palveluun) annettiin eduskunnalle helmikuussa ja eduskunta käsittelee sitä paraikaa. Lisäksi työryhmä on valmistellut uuden Iäkkäiden palvelujen laatusuosituksen, joka on lähdössä lähiaikoina lausuntokierrokselle.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa -raportti.
Loppuraportti luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Kiurulle viime viikolla.
Nyt toisessa vaiheessa odotellaan hallituksen esitystä, joka muun muassa turvaisi ja vahvistaisi kotihoitoa.
Esityksen tarkemmasta aikataulusta ei vielä tiedetä, mutta sitä pohjaava Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui reilu viikko sitten. Se on lähdössä yhdessä laatusuosituksen kanssa lausuntokierrokselle.

Mitä loppuraportista jää käteen? Valitsimme vanhuspalveluista kolme kiperää kysymystä ja kysyimme kahdelta professorilta, miten työryhmän raportti niihin vastaan.Raporttia arvioivat sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama ja gerontologian professori Marja Jylhä. Molempien arvio oli varsin tyly.

1. Lisääntyvätkö välimuotoiset asumisratkaisut?
Monien vanhojen ihmisten kannalta on ongelmallista, että niin sanottuja välimuotoisia asumisratkaisuja ei ole tarpeeksi. Ympärivuorokautiseen hoitoon vanha ihminen voi olla liian hyväkuntoinen, mutta toisaalta hän ei kotona enää pärjää. Välimuotoisten asumismuotojen tarve tiedostetaan ja tunnustetaan yleisesti. Onko syytä olla optimistinen, että niitä syntyy lisää työryhmän loppuraportin pohjalta jatkovalmistelussa?
Gerontologian professori Marja Jylhä sanoo, että todellisia välimuotoisia asumisratkaisuja ei raportissa ehdoteta eikä ideoida. – Pääasiassa pohditaan määrittelyjen muutoksia niin, että tavallista vuokra- tai senioritaloasumista voitaisiin ruveta sanomaan palveluasumiseksi.

Raportti ei vakuuta. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi ei ehdoteta, professori Jylhä sanoo. Hän myös pohtii huolestuneena, että onko tarkoitus vähentää entisestään tehostettua palveluasumista. – Tätä on vaikea sanoa varmaksi, koska raportin ehdotuksista ja niiden tavoitteista on vaikea saada selvää. Palvelujen saatavuuden parantamista ei mainita missään, mikä on valtava puute, sitähän juuri pitäisi olla kysymys.

Sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama sanoo, ettei raportin ehdotuksilla saada aikaan muuta kuin, että asia siirretään jälleen kerran jatkovalmisteluun. – Jatkovalmistelusta riippuu, mitä saadaan aikaan. Vaikealta näyttää.

2. Vahvistuuko kotihoito – poistuuko pelko siitä, että hoitajamitoitus vie hoitajat kotihoidosta?
Hallituksen esitys hoitajamitoituksesta on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.
Monien huolena on ollut, että suoriutuakseen siitä, että ympärivuorokautisessa hoidossa pitäisi olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden, kunnat heikentävät entisestään kotihoitoa siirtämällä hoitajia ympärivuorokautiseen asumiseen. Näyttääkö työryhmän työn pohjalta huoli poistuvan?
Ei poistu, arvioivat molemmat asiantuntijat. – Näillä ehdotuksilla ei kotihoidon hoitajakatoa ehkäistä, sanoo professori Marja Vaarama.

3. Toteutuuko työryhmän tavoite turvata palvelut?
Iäkkäiden palvelujen uudistamistyöryhmän tavoite oli turvata iäkkäille henkilöille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Miten hyvin tämä tavoite saavutettiin?
Professori Jylhää uudistamistyöryhmän raportti ei vakuuta. – Jos luen loppuraporttia oikein, tavoite ei näytä toteutuvan. Minkäänlaisia toimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi ei ehdoteta.
Jos tämä on työryhmän loppuraportti, anti on laiha, eikä vastaa asetettuja odotuksia.

Marja Jylhä huomauttaa myös, että hoivaköyhyydestä, eli siitä että vanhat ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, ei sanota mitään. – Se on kuitenkin pääasia, ja sille pitäisi tehdä jotain.
Hän pitää suurena ongelmana, että raportista ei löydy täsmällisiä ehdotuksia.
– Sen sijaan siellä on useita toisiaan muistuttavia ilmauksia kuten, ”voitaisiin tehdä tarkennus”, ”ehdotetaan, että valmistelua jatketaan”, ”voitaisiin täydentää” tai ”selvitetään mahdollisuutta selkeyttää”. Nyt kaivattaisiin selkeitä ja velvoittavia päätöksiä, Marja Jylhä sanoo.

Miksi palvelusuunnitelma tehdään, jos sillä ei ole juuri mitään velvoittavuutta, professori Vaarama kysyy. Professori Vaarama pitää ongelmallisena, että vanhalle ihmiselle tehtävä palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma ei velvoita kuntaa järjestämään tarvittavia palveluita.

Nyt työryhmä esittää byrokraattisesti, että “palvelusuunnitelma on otettava huomioon palveluja koskevaa päätöstä tehtäessä” ja suunnitelma toimisi tukena tuntiperusteista kotihoitoa koskevalle päätöksenteolle.
– Palvelusuunnitelma ei olisi edelleenkään sitova. On vaikea ymmärtää, miksi palvelusuunnitelma tehdään, jos sillä ei ole juuri mitään velvoittavuutta, professori Vaarama toteaa.
Myös hänestä lopputulos on se, että palvelujen turvaamistavoitetta ei saavutettu.

Odotukset ovat korkealla – mutta kuinka käy?
Vanhuspalvelujen kuntoon saattamista ollaan odotettu kymmenisen vuotta. Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kehittämisen sijaan poliitikoilta aika on kulunut hoitajamitoituksesta kiistelyyn – ja säästöjen etsimiseen. Siksi Iäkkäiden palvelujen uudistamistyöryhmän työhön on kohdistunut suuria odotuksia. Nyt ei näytä hyvältä. Jatkovalmisteluun latautuu valtavasti odotuksia, kun pohjapaperi on tällainen. Jos ei olisi kyse niin vakavasta asiasta, raportti naurattaisi – nyt ei naurata.

Professori Marja Vaaramasta on paljonpuhuvaa, kun työryhmä itse kertoo raportin esipuheessa näkemyseroistaan. – Kun asioita tarkastellaan eri intressiryhmien näkökulmasta ja vanhuksen oma näkökulma unohtuu, lienee selvää, että valmistelu on vaikeaa ja johtaa juuri tällaisiin jatkokehittämisen suosituksiin. Hän sanoo myös suoraan, että jos tämä on työryhmän loppuraportti, anti on laiha, eikä vastaa asetettuja odotuksia.

Professori Marja Jylhä: – Jos ei olisi kyse niin vakavasta asiasta, raportti naurattaisi – nyt ei naurata. Mieleen tulee muinainen roomalainen runoilija Horatius, joka sanoi: Vuoret ovat synnytystuskissaan, mutta syntyy vain naurettava pieni hiiri.

Lue myös:
- Vanhukset ovat tutkitusti yksinäisimpiä, korona vain nosti asian esiin – Sirkka Kurkela, 76, tutkii pörssikursseja ja soittaa kahta radiota
Analyysi: Vanhus viettää hoivakodissa noin kaksi vuotta – onko loppuelämän eristämisessä järkeä?

Voit keskustella aiheesta 29.5. klo 23 asti.

Kommentti: Syyttävät sormet osoittavat poliitikkoihin. Kaipa nuo sormet pian saadaan kääntymään vanhuksiin itseensä kohti? ja sitten myös vedotaan EU-direktiiveihin. Käy kuten Karjalan hanhituhoissa. Asian on EU:n käsissä ja Suomessa ei voida tehdä mitään (ministeri Mikkonen).
500 000 hanhen metsästykseen annetaan 40-200 hanhen metsästyslupa ja hanhet tulee haudata, syvälle!

Kuvaavaa oli ministeri Kiurun ajama poliittinen hienous hoitajamitoituksessa. Nyt olisikin aika keskittyä esanssikiisseleiden värivaihtoehtoihin.
Molempien ministereiden olisi syytä kerrata tuo vanha "Hiiri se kissalle takkia ompeli"
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Vanhushuollon krooninen kriisi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 24 Syys 2020 21:40

YLE: Vanhukset 24.9. klo 20:53

Hoivakoti myöntää avoimesti psyykenlääkkeiden ylikäytön ja aliravitsemuksen
– sairaanhoitaja: "Työtavat ovat vanhanaikaiset"

Kymsoten hoivakoteja vaivaa henkilöstöpula. Sairauspoissaoloja on paljon ja kiire on arkipäivää.
"Yksikössä ei ole säännöllistä, suunnitelmallista viriketoimintaa eikä talvisin ulkoilua." "Henkilöstöllä on ollut paljon väsymystä ja paljon sairauspoissaoloja." "Yksikössä ei ole systemaattista virike- ja ulkoilutoimintaa." "Ei kuntoutusta, vaikka mahdollisuus kuntoutua." "Psyykelääkkeiden käyttö ilman diagnoosia." "Painoa ei seurata systemaattisesti."
"Ajanpuutteen vuoksi asukkaita viedään sänkyyn ennen päivällistä."

Nämä ovat nostoja Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhoitopiiri Kymsoten ohjaus-, valvonta- ja tarkastuskäynnin kertomuksesta. Tarkastuskäynnit on tehty kolmeen yksikköön: Jaalan palvelukeskukseen, Lauttarannan Kotiutusyksikköön sekä Mäkikylän palvelukeskukseen. Kaksi tarkastusta tehtiin viime vuoden lopulla ja yksi tänä vuonna. Tiedot ilmenevät Kymsoten vastauksesta MOT:n tänä vuonna tekemään tietopyyntöön. Lauttarannan kotiutusyksikkö Kuusankoskella Kouvolassa.

Kymsotessa on hoitajapula. Vaikka Kymsote saa myös henkilöstövuokrauksen puolelta sijaisia, kaikkiin tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan. Lauttarannan Kotiutusyksikkö Poukaman sairaanhoitaja Marja-Leena Forsström myöntää suoraan, että ongelmia on. Hän listaa suurimmiksi syiksi jäykät työtavat ja henkilöstöpulan.
– Meidän työtapamme ovat vanhanaikaiset. Voisimme itsekin ajatella työn ja päivän kulkua. Meillä aina ajatellaan, että päivän toimet on tehtävä aina samaan aikaan, vaikka päiväjärjestyksen voisi toteuttaa eri tavalla.

Kun päiväjärjestystä muutettaisiin tilanteiden niin vaatiessa, ei olisi niin kiirekään. – Pitäisi omaksua se, että on koko työvuoro hoitaa niitä asiakkaita eikä ajateltaisi niin jäykästi, että nyt esimerkiksi herätetään nämä asukkaat ja tehdään pesut. Eli annettaisiin toisten nukkua ja tehdään sillä aikaa toisten kanssa aamutoimia.
Vanhustenhoitoon erikoistunut yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että tietynlaiseksi rakennetulla päiväohjelmalla on Suomessa pitkät perinteet. Hänen mukaansa pitäisi päästä siihen, että hoito suunniteltaisiin ihmisten tarpeiden ja toiveiden kannalta.

Hän yhtyy Forsströmin ajatukseen siitä, että kaikkia ei esimerkiksi herätettäisi samaan aikaan vaan mentäisiin vanhusten omien toiveiden ja vuorokausirytmien mukaisesti. – Tässä on hyvin monessa paikassa Suomessa puutteita. Yksilöllisyys jää työn paineen johdosta vähäiseksi. Ongelmia ajatellaan henkilökunnan eikä vanhusten näkökulmasta. Se on vaikeaa nykyisillä resursseilla. Krögerin mukaan esimerkiksi Ruotsin hoivakodeissa pyritään huomioimaan jokainen asukas yksilönä ja mietitään heidän toiveitaan.

Henkilöstöpula
Kymsoten asumispalveluiden palvelualuepäällikkö Anu Parikka sanoo, että kaikki kolme ongelmista kärsivää yksikköä ovat lähettäneet selvitykset toimenpiteistä Kymsoten valvontayksikköön. Parikan mukaan yksiköihin ei ole tehty tänä vuonna yllätyskäyntejä eikä enempää tarkastuksia. Parikka sanoo, että Kymsotessa on hoitajapulaa. Vaikka Kymsote saa myös henkilöstövuokrauksen puolelta sijaisia, kaikkiin tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan. Yksi haaste on myös esimiestyössä. – Esimiehillä kuluu paljon työaikaa rekrytoimiseen, toteaa Parikka.
Parikka kertoo, että sairauspoissaoloja on alkanut tulla lisää. Työntekijöillä on Parikan mukaan TULES-vaivoja, masennusta, työuupumusta ja mielenterveysongelmia.
– Aika ajoin se on vain arjessa selviytymistä. Sijaisia on välillä hankala saada. Nyt meillä on ollut vakituisia vuosilomasijaisia ja sisäisiä sijaisia haussa. Se helpottaa jonkun verran tilannetta.

Marja-Leena Forsström työskentelee Lauttarannan Kotiutusyksikössä sairaanhoitajana ja toisinaan esimiehenä. Hän hankkii myös sijaisia. – Hyvin haasteellista se on. Sen asian tiimoilta eletään tunti tunnilta täällä, minkälaisia haasteita tai poissaoloja mahdollisesti tulee. Marja-Leena Forsström on tehnyt pitkän työuran hoivatyön parissa.
Kun viime viikolla ei löytynyt sijaista, Forsström teki pari yövuoroa itse.
– Ei se tunnu pahalta, koska olen tehnyt tätä työtä niin kauan. Olen tottunut vuorotyöhön. Se on ihan kivaa vaihtelua.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että henkilöstöpulaa on ympäri Suomen, mutta siinä on alueellista vaihtelua. – Monesti taustalla on se, että vaikka saadaan henkilökuntaa, se ei välttämättä pysy. Tutkimuksen mukaan(siirryt toiseen palveluun) suomalainen henkilökunta laitoshoidossa katsoo työolosuhteidensa heikentyneen aiemmasta, ja työnsä lopettamista harkitsee tässä ryhmässä lähes kaksi viidestä.
Myös esimiestyössä on Krögerin mukaan paikoin parantamisen varaa. Esimiehillä ei ole riittävästi aikaa työyhteisölle. Hoivakoteihin on lisäksi pitkät jonot ja Krögerin mukaan pitää olla todella huonossa kunnossa, että niihin pääsee. Samaan aikaan kotihoitoa ei ole riittävästi.

Ulkoilu ja kuntoutus
Kymsoten hoivakodeissa on ollut Anu Parikan mukaan yhä vaikeuksia ulkoilun järjestämisen kanssa. Korona ei ainakaan helpottanut tilannetta. – Joissain yksiköissä ulkoilu on osana arkea. Sitten on yksiköitä, joissa se on edelleen haaste. Kuntoutus toteutuu hoivayksiköissä Anu Parikan mukaan arkikuntoutuksena eli se on toimintakyvyn ylläpitoa, kuten kävelyä, jumppaa ja viriketoimintaa. Sairaanhoitaja Marja-Leena Forsströmin mukaan ulkoilun määrään vaikuttaa henkilöstön minimimiehitys. Hän myöntää, ettei ulkoilu nyt toteudu täydellisesti. – Kun on kiire, ei paljon kerkeä ketään viemään ulos ja yksin ei kukaan lähde ulkoilemaan. Ne, joita omaiset eivät vie ulos, ovat etusijalla.
Jyväskylän yliopiston Teppo Kröger toteaa, että ulkoilu on edelleen yleinen ongelma monessa muussakin hoivakodissa eri puolilla Suomea. – Kyllä tämä on hyvin monessa paikassa järjestämättä, vaikka se olisi tärkeää.

Psyykenlääkkeiden antaminen ilman diagnoosia
Potilaan Lääkärilehden mukaan (siirryt toiseen palveluun)tutkijoiden mielestä psyy­ken­lääk­keiden käy­tön yleisyys ja eri­tyi­sesti mo­nen psyy­ken­lääkkeen yhtäai­kainen käyt­tö on huoles­tut­tavaa. Jo yksit­täisen psyy­ken­lääkkeen käyt­töön liit­tyy va­kavien haitta­vai­ku­tusten ja -ta­pah­tumien ris­ki. Psykoosilääkkeiden käyttö varsinkin Alzheimerin tautiin sairastuneilla ikäihmisillä on hyvin yleistä. Psyykenlääkkeitä saatetaan antaa jo vuosia ennen diagnoosia.

Psyykenlääkkeiden antaminen vanhuksille ilman diagnoosia on Anu Parikan mukaan hieman vähentynyt Kymsoten hoivakodeissa, mutta siinä on yhä selvästi parannettavaa. Yhteistyö hoitajien ja lääkärien välillä on tärkeää, kun lääkehoitoa arvioidaan. – Kyllä siitä keskustellaan ja mittaamme jokaisen asukkaan toimintakykyä puolen vuoden välein. Myös omalla hoitajalla on vastuu seurata vointia ja tiedottaa sitten lääkärille, toteaa Parikka. Psyykenlääkkeiden käyttö voi Parikan mukaan vähentyä, jos ulkoilua ja viriketoimintaa lisätään. Turhaa lääkkeiden syömistä pitäisi ylipäätään välttää. – Lääkkeet imeytyvät ikäihmisillä eri tavalla kuin työikäisillä ja nuoremmilla. Sitä kautta voi tulla erilaisia haittavaikutuksia.

Viriketoiminta
Jyväskylän yliopiston Teppo Krögerin mukaan viriketoiminta on heikolla tolalla Suomen monessa yksikössä. Korona on vaikeuttanut sitä huomattavasti, mutta ei se toiminut Krögerin mukaan myöskään ennen sitä.
– Kaikki mikä ei ole aivan sitä pakollista perushoitoa, niin sellainen tahtoo jäädä vähille. Varmaan tässä näkyy myös henkilökunnan hoitajamitoitus. Kun hoitajia ei ole tarpeeksi, ei jää aikaa tarpeeksi viriketoiminnalle.
Viriketoimintaa on Anu Parikan mukaan suunniteltu ja sitä ehdittiin jonkun verran toteuttaa jo ennen koronaa.
– Aina hyvä suunnitelma on jo melkein puoliksi tehty. Hoitajat ovat olleet suunnittelussa vahvasti mukana. Sen käytäntöön vieminen on silloin aina helpompaa. Palveluesimies yksikössä valvoo ja katsoo, että suunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien rajoissa. – Korona-aika on ollut haasteellinen. Toki sen taakse ei kaikissa asioissa voi mennä, mutta kyllä se on vaikuttanut arkeen.

Aliravitsemusta
Aliravitsemusta havaitaan Anu Parikan mukaan osalla Kymsoten asukkaista, mutta asukkaiden painoa seurataan säännöllisesti kerran kuussa. – Aina kun uusi asiakas tulee, otetaan lähtöpaino ja seurataan muutenkin syömistä. Muistisairailla on tärkeää karkoittaa vanhoja tottumuksia, että mikä on mieluista syömistä. Joillain muistisairailla ruoka maistuu erittäin hyvin ja sitten on puolestaan ylipaino-ongelmaa, kertoo Kymsoten Anu Parikka.

Voit keskustella aiheesta 26.9. klo 23 asti.

Lue myös:
- MOT selvitti: Kunnat valvovat omia hoivakotejaan lepsusti – työntekijöiden mukaan korona aiheutti kaaoksen Helsingissä, kaupungin mukaan virheitä ei tehty
- Siivottomasta talosta löytyi muistisairas vanhus, joka jätettiin yksin tuoliin likaisissa vaipoissa – SuPer: Jos hoitaja ilmoittaa ongelmista, hän voi saada potkut
- "Minua ei yleensä perehdytetä", sanoo vanhuksia näiden kotona hoitava Minna Kumpumäki – keikkatyöläisten käyttö sote-alalla kasvanut rajusti
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron