Geenitutkimus ei olekaan ihan turhanpäiväistä

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 4844
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Geenitutkimus ei olekaan ihan turhanpäiväistä

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Heinä 2018 8:36

HS: Päivän lehti , Tiede 12.7.2018 Niko Kettunen https://www.hs.fi/paivanlehti/12072018/ ... 50960.html

Lupaava hoito parantumattomaan aivosyöpään – geenimuunneltu poliovirus nujersi kasvaimen ja antoi kahdelle kuolemantuomion saaneelle potilaalle elämän takaisin

Muunneltu poliovirus voi murtaa syöpäkasvaimen suojakilven ja saada elimistön oman puolustusjärjestelmän taistelemaan kasvainta vastaan.
Aivojen magneettikuvista nähdään, kuinka potilaan aivoissa glioblastooma-kasvain ensin suurenee (ylärivi vasemmalta oikealle). Sitten syöpäkasvaimeen ruiskutettiin muunneltua poliovirusta, ja kasvain lähti pienenemään. Alhaalla vasemmalla kasvain vuoden jälkeen ruiskutuksesta, keskellä kahden vuoden päästä ja oikealla liki viiden vuoden päästä. Katso linkistä kuvat!

YHDYSVALTALAISTUTKIJAT ovat vuosikymmenien työllä onnistuneet kehittämään lupaavan aseen aggressiivista aivosyöpää, glioblastoomaa, vastaan. He ovat muunnelleet poliovirusta niin, että se murtaa syöpäkasvaimen suojamuurin ja saa elimistön hyökkäämään kasvainta vastaan.
Glioblastoomaan ei vieläkään ole parannusta eikä poliovirus ole mikään ihmehoito. Alustavissa kliinisissä tutkimuksissa hoidolla kuitenkin onnistuttiin antamaan jopa vuosia lisää elinaikaa potilaille, joiden eliniän ennuste perinteisillä hoidoilla eli leikkauksella, sädehoidolla ja kemoterapialla olisi ollut vain noin vuoden. Potilaista kaksi on yhä hengissä kuuden vuoden jälkeen, mikä on erittäin harvinaista. 61 potilasta kattaneen tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicinessä.

POLIO tai lapsihalvaus on vaarallinen ja rampauttava sairaus, joka on rokotteiden avulla saatu hävitettyä maailmasta lähes kokonaan. Sen aiheuttaa mitättömän pieni poliovirus, joka on käytännössä vain pätkä perimäainesta suojaavan proteiinikapselin sisällä.
Glioblastooma taas on aikuisten aivosyövistä yleisin ja tappavin. Sitä ei voida parantaa, ja keskimääräinen elinikä diagnoosin jälkeen on vain 15 kuukautta. Yhdysvaltalaisessa Duken yliopistossa työskentelevä molekyylibiologi Matthias Gromeier alkoi tutkia polioviruksen mahdollisuuksia tämän pahanlaatuisen syövän hoidossa jo 25 vuotta sitten.

VUONNA 1996 hän havaitsi kollegoidensa kanssa, että poliovirusta voidaan muunnella rinoviruksen avulla niin, että se voisi tappaa syöpäsoluja mutta ei tapa eikä tartuta terveitä aivosoluja. Pätkä polioviruksen rna-koodia on siis korvattu rinoviruksen vastaavalla.
Tätä geenimuunneltua poliovirusta ruiskutetaan millimetrin paksuisella katetrilla suoraan kasvaimeen potilaan aivoissa, jolloin se herättää immuunijärjestelmän ja saa elimistön hyökkäämään kasvainta vastaan.

”Kaikki syövät kehittävät suojakilven, joka tekee niistä näkymättömiä immuunijärjestelmälle. Tätä juuri yritämme viruksen avulla purkaa. Kun tartutamme kasvaimen viruksella, se poistaa suojan ja antaa immuunijärjestelmän hyökätä”, Gromeier kuvasi tutkimuksen ideaa 60 Minutes -ohjelmalle vuonna 2015.

VIISI VUOTTA kestänyt kliininen tutkimus alkoi vuonna 2012 ja tuli päätökseen viime vuonna. Kokeessa oli mukana 61 glioblastoomapotilasta, joiden syöpä oli uusiutunut hoitojen jälkeen, kuten glioblastoomalla on tapana. Kaikki saivat yhden annoksen muunneltua poliovirusta.
21 prosenttia potilaista eli vielä kolme vuotta hoidon jälkeen, kun verrokkiryhmän potilaista vain neljä prosenttia selvisi näin pitkään. Vertailussa käytettiin niin sanottua historiallista verrokkiryhmää, joka koostui 104 potilaasta. Nämä ihmiset olisivat kelvanneet tutkimukseen, mutta kuolivat ennen kuin hoitoa oli saatavilla.

Varmempi tapa tehon selvittämiseksi olisi ollut perinteinen satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus, mutta neurologi Annick Desjardinsin mukaan tutkimusryhmä katsoi tämän lähestymistavan epäeettiseksi. Siinä potilaiden aivoihin olisi yhä työnnetty katetri, mutta kaikki eivät olisi saaneet varsinaista hoitoa. Desjardins on yksi tutkimuksen päätekijöistä.

KAHDELLA potilaalla hoito tepsi niin hyvin, että he ovat yhä elossa, kuusi vuotta ensimmäisen hoidon jälkeen. ”He ovat pystyneet elämään pääosin normaalia elämää, mitä emme näe juuri koskaan näiden aivokasvainten ollessa kyseessä”, kertoo neuro-onkologi Darell Bigner ScienceNews-verkkosivulla. Kummallakin näistä potilaista syöpä uusiutui, mutta he saivat onnistuneesti toisen annoksen virusta.

HOITO ei ole riskitön. Viruksen aiheuttama immuunipuolustusreaktio aiheuttaa turvotusta aivoissa. Suurin osa koehenkilöistä sai erilaisia sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä, lihasheikkoutta, nielemisvaikeuksia ja epilepsian tapaisia kohtauksia. Niitä voidaan kuitenkin hoitaa lääkkeillä.
Ensimmäinen hoitoa saanut potilas, 27-vuotias Stephanie Hopper, on yhä elossa. Hän sai virusannoksen toukokuussa 2012 ja on sittemmin pystynyt käymään collegen loppuun ja valmistunut hoitajaksi. Kesäkuun alussa otetuissa aivokuvissa näkyy, että syöpä ei ole alkanut kasvaa uudestaan.
”Uskon sydämestäni, että hoito paransi minut. Useimmat ihmiset eivät edes arvaisi, että minulla oli syöpä”, Hopper kertoo CBS-uutiskanavalle.

KAHDEN potilaan harvinaisen pitkäaikainen selviäminen ei kuitenkaan vielä merkitse läpimurtoa. Kun katsotaan koko tutkimusryhmää, mediaani eloonjäämisaika eli aika, jonka jälkeen puolet potilaista on yhä elossa, oli hoidetuilla 12,5 kuukautta ja hoitamattomilla verrokeilla 11,3 kuukautta. Kokonaisuutena ero on vaatimaton. Lisätutkimusta tarvitaan vielä paljon, huomauttavat useat ulkopuoliset syöpätutkijat.

”Tämä on hyvä ja vankka askel eteenpäin. Suurimmalle osalle potilaista tämä ei kuitenkaan valitettavasti vielä ole ratkaisu. Pelkään, että tämän hirvittävän sairauden kanssa kamppailevat perheet ajattelevat polioviruksen olevan parannuskeino, mutta hoidosta hyötyneet potilaat edustavat hyvin pientä osaa väestöstä”, kommentoi syöpälääkäri David Reardon NPR-uutiskanavalle.

MYÖS yksi päätekijöistä, tohtori Annick Desjardins, varoittaa elättelemästä liikaa toivoa. ”Mutta meillä kuitenkin on pitkäaikaisia selviytyjiä. Se on jotain, mitä glioblastoomassa ei tavallisesti nähdä”, Desjardins kommentoi NPR:n haastattelussa. Jatkotutkimus on jo käynnissä. Siinä kokeillaan polioviruksen tehoa yhdessä kemoterapian kanssa ja myöhemmässä tutkimuksessa virushoidot yhdistetään erilaisiin immuunijärjestelmään vaikuttaviin lääkehoitoihin.

Kommentti: Miksi suomalaiset agronomit eivät pääse esille merkittävässä ruokintatutkimuksessa, jossa päätekijöinä ovat RUIS - RYPSIÖLJY ja ÄLYTÖN LIIKUNTA? Esimerkiksi viime sodassa hyvät liikkujat säilyivät hengissä pidempään kuin muut, varsinkin perääntymisvaiheessa. Mutkitteleva juoksentelu aiheutti luodeille huonon osumatarkkuuden.

Toinen merkittävä tutkimus oli 30-luvulla, kun saksalainen professori Otto Warburg havaitsi sokerin ja syövän yhteyden. Syöpä rakasti sokeria. WHO:n suositus alentaa lisätyn sokerin määrä alle 5 %:n aiheuttaisi suomalaiselle onkologeille suunnattoman työttömyyden. Siihen meillä ei ole varaa. Eikä liioin metabolisten oireyhtymien suitsimiseen. Onkin erinomaista, että suomalainen agronomi-eläinlääkäri-merkonomiyhdistelmä (VRN) huolehtii kansalaistemme laajasta ja yhäti kasvavasta tautikirjosta ja takaavat lääkäreille täystyöllisyyden. Kansantalous kasvaa kohisten ja asialliset hoitojonot pitenevät aina äärettömyyksiin asti.

Olen aina pitänyt geenitutkimusta hiukan shamanismiin viittaavana juttuna. Tämä artikkeli oli käänteentekevä juttu, ainakin minulle.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 10 vierailijaa