Mittaamisesta

Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa blogissaan ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä.

Valvojat: Tri Kuusela Info, Timo Kuusela

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1739
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Mittaamisesta

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 17 Maalis 2019 14:42

Mittaaja tietää, missä mennään.

Vuodesta 1996 on tullut mittailluksi paljon. Silloin nimittäin todettiin T2D alkaneeksi yli 8 mmol/L paastosokerista.
Myös erilaisten lääkekokeilujen kuluessa on mittailtu myös insuliinin eritystä vuosituhannen vaihteessa. Kukaan kyselty asiantuntija ei ole selittänyt (pystynyt/halunnut selittää), miksi vhh-ravitsemuksella eläjän lääkevasteet jäivät tulematta modernien T2D lääkkeiden (glitatsolit/rositglitatsoli tai varhaiset inkretiinit/Januvia) kokeilussa.

Massamittaukset perustuvat lähinnä elektronirihkaman käyttöön (halpoja, erinomainen kate). Niiden luotettavuus on kuitenkin riittävä mm verensokerin mittaamiseen (ns pistemittaus: paasto, ennen pääateriaa ja 1,5-2 tuntia sen jälkeen).

Viime vuosikymmenen kuluessa ainakin kaksi mittausteknologiaa on ollut käytössä verensokerin jatkuvaa mittausta varten. Viimeisin ja hiljalleen laajahkoon käyttöön levinnyt verensokerin jatkuva mittaus (esim. Frestyle libre) on sytyttänyt etenkin T1D-potilaat vaatimaan (ja saamaankin) käyttöönsä mittareita & sensoreita - arkielämän huomattavasti helpottuessa.

T2D-potilaat ovat edelleen syrjityssä asemassa. Ei edes omarahoitus ole mahdollista.

En ole löytänyt vastauksia kysymyksiini MIKSI. Arvella voi, että tuotanto on riittämätöntä, vai eikö voida suoda omaseurantaa ja vastuunottoa itsestään.
Ei voi välttyä edes ajatukselta, että puolen vuosisataa voimakkaasti markkinoidut ”terveen elämän” periaatteet (ruoka ja liikunta) saattaisivat järkkyä omaseurannan ja suositusruokien mittausristiriidan seurauksena.

Ainoa varma asia on, että SOKERITAUDIN (kummankin) myöhäismuutokset olisi ennakoitavissa helpommin ja valtavat kustannussäästöt saavutettavissa niin lääkityksen kuin myöhäiskomplikaatioiden ennalta ehkäisyssä (silmänpohjat/sokeutuminen, raaja-amputaatiot, hermoston vauriot, raskaita hoitoja vaativat munuaisvauriot puhumattakaan valtavasta sepelvaltimotautiepidemiasta ja äkkikuolemista).
Näissä asioissa asiat ovat edenneet jopa kuuluisaa SOTEa sotea hitaammin ja täysin Pohjois-Karjala hankkeen mystisessä hämyssä.


Myös ”PITKÄN SOKERIN” (HbA1c) mittaus olisi välttämätöntä siksi, että tuoreesti diagnosoidun taudin etenemistä seurattaisiin riittävästi. Suositan alkuun neljännesvuosittain.
Ns. remissioon saadun taudin seurantaa riittää kontrolli 6 - 12 kuukauden välein. Menetelmä on kevyt, halpa ja tehokas sokeritaudin mahdollisten komplikaatioiden havaitsemiseksi. Riski alkaa kasvaa selvästi mitta-arvon 7% ylittyessä. Paras tässäkin remissio <6%.

Jatkuu...
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1739
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: Mittaamisest

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 17 Maalis 2019 16:05

jatkuu...

On tullut tavaksi moittia vaarallisiksi muutamat (sinänsä toisiaan muistuttavat) elämäntapasuositukset, joilla metabolisen oireyhtymän (MetS) moninaisia kliinisiä haittoja (lihavuus, T2D, sepelvaltimotaudit ym ym) voidaan hallita.
Ei tarkoin tiedetä, kuinka suurella kansanosalle suomalaisia on tämä (MetS) ilman muuta sukuperimää noudattava taipumus. Olen pitänyt prosenttilukua 60% suuntaa antavana.

Juuri nyt näyttää siltä, että vain yksi taho KOKO MAAILMASSA on kyllin rohkea ja teoreettisesti osaava sekä ymmärtämään että antamaan tehokkaat hoito-ohjeet metabolisen oireyhtymän monimaisten sairausilmiöiden hallitsemiseksi. Taustalla on hioutunut SUOMALAINEN järjen käyttö, joka ei perustu uskomukselle, luulolle, mainonnalle jne., Ruokolahden anti maailmalle Sami Inkinen (itsekin T2D:n vaivaama kestävyysurheilijoista). Perustamaansa yritys tunnetaan nimellä WirtaHealth. Kotisivuilta löytyy maailman huippututkijoiden ohjaamaa tiedettä ja tuloksia.

Kun mittauksista kirjoitellaan, Suomesta saa muutakin tutkittua. Yritys nimeltään NIGHTINGALE Oy (Hki) tuottaa laboratoriotutkimuksia, joissa heijastuu WirtaHealthˋn ajatusmaailmaa mm rasva-, sokeri. ym muutosten havainnoimiseksi (lisätietoa google / Virta 360).

Ravitsemustapojen muutoksen vaatimuksena lisääntyy jatkuvasti käsitteet KETOOSI, keto(geeninen)ravitsemus. Samaa tarkoittava ”hirvittävä” karppauskin melkein kalpenee Google-hakujen rinnalla.

Mistä on kysymys? Kun maamme korkeimmat asiantuntijat neuvovat (vaativat) edelleen käyttämään 120gr sokeria joka päivä (että aivoterveys säilyisi), uskalikot väittävät, ettei tarvita grammaakaan.
Jos asintuntijoiden malli toimisi, on syytä olettaa, ettei historia tuntisi käsitettä ”ihminen”. Laji olisi kuollut heti lähtijäisiksi aineenvaihdunnan ja ravinnon ja sen saatavuuden ristiriitaan.
MUTTA: luonto (biologia / evoluutio) on viisas, ihminen tyhmä tallukka (meriiteistä huolimatta).

KETOOSISSA ELIMISTÖ ALKAA TUOTTAMAAN glukoosin KORVAAVIA KETOAINEITA (maksassa, ja tärkein voihapon johdannainen beta-hydroksi-butyraatti). Lisäksi maksa pystyy vaivatta tuottamaan sen vuorokautisen ”pakollisen” 50-100 gr glukoosia. Kysymyksessä on siis ”markkinointia palveleva sokeripakko”. Hienosyinen ”valistus” on luonut ”sokeripakon”.

Vajaan 20 vuoden vhh-ravitsemuksen, kaappauksen, lchf-ravitsemuksen ja ketoravitsemuksen kokemuksella tiedän sen terveydelle vaarattomaksi, itse asiassa terveyden palauttavaksi
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

Avatar
Timo Kuusela
Viestit: 1739
Liittynyt: 10 Huhti 2008 13:59
Paikkakunta: Helsinki/Torremolinos

Re: Mittaamisesta

ViestiKirjoittaja Timo Kuusela » 17 Maalis 2019 16:55

Jatkuu...

Maailmalla KETO-ravitsemus on huimasti lisääntynyt. Suomessa varoitellaan: ”kolesterolit nousevat”.

Kysymyksen pitäisi olla: ”onko aineenvaihduntani ketogeeninen, olenko tavoitteessa”.
Ketoosin pääsy, ketoadaptaatio on aikaan sidottu luonnollinen elimistön sopeutuma. Aikaa kuluu yksilöstä ja hiilihydraatin (sokerin) määrän välttelystä riippuen 2 - 4 viikkoa.
Ja sitten: ”olen tehnyt sitä ja tätä- siis olenko nyt ketoosissa - eikä paino laske”.

Pitkään asiaa seuranneena ja omaan kehoon soveltaneena väitän, että luuloa ja uskomusta on paljon. En usko helposti, että mm yleistynyttä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava olisi ketoosissa ilman sitä osoittavaa mittausta.
Sama koskee bikinikuntoon valmentautuvaa ammattilaihduttajaa. Apua ei myöskään tule ns. viralliselta terveydenhuollolta.

Ketoaineet voi mitata:
1. Verestä luotettavasti ja mm Freestyle libre mittarilla jatkuvan sokerimittauksen lisäksi omilla ”tikuilla” beta-hydroksi-butyraatin. Mielestäni tapa on luotettavin juuri nyt, mutta vähän arvokas.
2. Virtsasta liuskoilla.
3. Hengityksestä asetaattina. Tämä mittaustapa on helppo, nopea ja riittävän tarkka arkikäyttöön. Sitä siis ollaan tai ei olla ketoosissa.

Olen tehnyt 2-3 kk. kokeita puhallettavilla keto-mittareilla, joista toinen on viimeinen versio ”ruotsalainen” ja toinen ”malli Kiina”. Hintaero ”Kiinan” hyväksi on n 3x.

Tiedän olleeni pääsääntöisesti maltillisessa ketoosissa monia vuosia (yli 19 v.) ja edelleen hengissä ja kohtuullisen suorituskykyinen, ”arkipäivän terve”, 80 v täyttänyt konkari ja riittävästi asioihin paneutunut, voidakseni todeta, että myös ketoosissa pysyminen vaatii valvontaa (lue: ajoittaista mittauskontrollia). On sekin todettu, että ”rikkomus”, jätski lenkillä, muuttaa sokeripolttoiseksi parin vrk:n ajaksi.
Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk.

catharsis
Viestit: 66
Liittynyt: 27 Heinä 2011 12:38
Paikkakunta: Kotka

Re: Mittaamisesta

ViestiKirjoittaja catharsis » 17 Maalis 2019 17:07

Kiitoksia asiaan pureutuvasta kirjoituksesta.


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa