Painonhallinnan problematiikkaa

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5300
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Painonhallinnan problematiikkaa

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 13 Huhti 2019 7:35

HS: Päivän lehti 13.4.2019 | Lukijan mielipide

Ratkaiseva apu painonhallintaan löytyi psykoterapiasta
Suhteeni ruokaan on muuttunut, enkä syö enää yhtä impulsiivisesti kuin aiemmin.

TERVEYDENHUOLLON ammattilaisten suhtautuminen ylipainooni on vuosien varrella ollut hämmentävää. Koulun terveystarkastuksista on jäänyt mieleen painooni liittyvät kommentit.
Aikuisiällä olen useita kertoja aktivoitunut hakemaan apua painonhallintaan. Yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa lääkärit ovat antaneet monenlaisia ohjeita. Eräs lääkäri kehotti totuttelemaan sietämään näläntunnetta, toinen neuvoi syömään vähemmän kuin kulutan. Kolmas suositteli herkkujen syömisen lopettamista ja ehdotti tilalle kurkkua ja purukumia. Eräs lääkäri suositteli yrttipuristeita.

MENIN myös lihavuuteen erikoistuneen lääkärin vastaanotolle, ja elämäntapaohjauksen sijaan hän otti heti kättelyssä puheeksi lihavuusleikkauksen. Kokeilin myös painonhallintaa käsittelevää nettipalvelua. Sen asiakkaana pääsin klikkailemaan hymy- tai surunaamoja ja sain neuvoja hengitystekniikkaan sekä vinkin mennä metsään.
Viimeksi kun puhuin ylipainostani lääkärin kanssa, tämä suositteli painonpudotusta, jotta minusta olisi pidempään iloa lapsilleni ja puolisolleni.

OLEN korkeasti koulutettu ­kolmekymppinen nainen, ja ymmärrän ravitsemussuositukset sekä sen, millaisella ruokavaliolla ja valinnoilla paino putoaisi. Jos painonhallinta olisi todella kiinni vain siitä, että päättää alkavansa syödä vähemmän kuin kuluttaa tai päättää lopettaa haitallisen syömiskäyttäytymisen pysyvästi, tuskinpa yhteiskunnassamme olisi kasvavaa ylipaino-ongelmaa.

Väitän, että useimmat ylipainoiset haluaisivat painonsa putoavan esimerkiksi terveydellisistä syistä, ulkonäön ja hyvinvoinnin takia tai sen vuoksi, miten ylipainoisiin yhteiskunnassamme suhtaudutaan. Kysymys kuuluu, miksi pitkäjännitteinen painonhallinta on haastavaa ja miksi pudotetut kilot useimmiten tulevat takaisin. Noin vuosi sitten hakeuduin psykoterapeutin vastaanotolle tavoitteenani saada apua painonhallintaan. Kynnys oli korkea, mutta ensimmäisestä käynnistäni lähtien olen tuntenut löytäneeni ratkaisevan avun. Arvelin, että apu painonhallintaan oli muualla kuin ­näläntunteessa kärvistelyssä ja ravintolisätableteissa.

Psykoterapiassa olen tunnistanut esimerkiksi syömiseen liittyviä haitallisia tapojani ja ajatuksiani sekä sen, että syöminen on ollut minulle keino esimerkiksi käsitellä vaikeita tunteita. Suhteeni ruokaan on muuttunut, enkä syö enää yhtä impulsiivisesti kuin aiemmin. Painoni on psykoterapian myötä pudonnut, vaatekokoni pienentynyt sekä kuntoni parantunut. Terapia on tuonut muutosta myös muille elämänalueille. On ollut tärkeää, että niinä hetkinä, kun paino ei ole pudonnut, se ei ole lähtenyt takaisin nousuun. Matkaa normaalipainoon on, mutta suunta on oikea.

TERVEYDENHUOLLON ammattilaisten tulisi nykyistä enemmän ottaa painonhallinnan psyko­logiset tekijät huomioon ylipainoisia potilaita hoitaessaan. Terapiani on vaatinut taloudellista panostusta ja jostain muusta luopumista. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Terveydenhuollossa tähän tulisi ohjata selvästi nykyistä enemmän resursseja.
Varmasti lähes jokainen ylipainostaan kärsivä on kokeillut kalorien laskemista ja ihmedieettejä. Yleensä ratkaisu kuitenkin löytyy syvemmältä.

Yksi parhaista päätöksistäni

Kommentti: Vain yksi konstin loistaa poissaolollaan: VHH.
Onko virallinen propaganda niin sitoutunut elinkeinon vaatimuksiin, että ihmisen normaali ruoka ei kelpaa mihinkään. Kolmen R:n keplottelu vie vain ojasta allikkoon: Ruis-Rypsi-Rääkki. Hävyttömintä minusta oli lääkärin ehdoteltua heti puukkoterapiaa, jonka pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tutkittua tietoa muuta kuin kasvaneen itsemurhariskin osalta.
No, jokainen on oman onnensa seppä. Jos VHH ei kelpaa, niin sitten vaan on jatkettava leivän syöntiä ja koettaa sen merkittävästi kasvattavan tulostemassaa. VHH:n demonisointi on myös järjen äänen kuulematta jättämistä. Liiat hiilarit eivät lihavuutta paranna. NAFLD on hoikemmillakin vaarana, lihavista puhumattakaan.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5300
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Painonhallinnan problematiikkaa

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 17 Huhti 2019 8:58

Päivän lehti 17.4.2019 | Lukijan mielipide

Lihavuuden taustalla on monia tekijöitä

Hoito-ohjeet nälän sietämisestä, karkkilakkoiluista ja ”syöt vain vähemmän” -toteamuksesta eivät edusta nykynäkemystä hyvästä lihavuuden hoidosta.

NIMIMERKKI Yksi parhaista päätöksistäni (HS Mielipide 13.4.) toivoi painonhallinnan ohjaukseen enemmän psykologiaa.
Kirjoittaja on oikeassa tutkimustiedonkin mukaan. Siksi suomalaisissa lihavuuden hoidon linjauksissa on menty viime vuosien aikana ryminällä tähän suuntaan – mikä on todettavissa vaikkapa kirjassa Lihavuus (Duodecim 2015).

Nimimerkin kuvailemat hoito-ohjeet nälän sietämisestä, karkkilakkoiluista ja ”syöt vain vähemmän” toteamuksesta eivät edusta nykynäkemystä hyvästä lihavuuden hoidosta. Joiltakin tämä kehitys on voinut jäädä huomaamatta, ja vanhanaikaiset ”kuurikeinot” kiertävät mukana vielä pitkään. Niitä kannattaa oppia välttelemään. Lihavuuden taustalla on monia tekijöitä. Ratkaisevassa roolissa voivat olla haasteet esimerkiksi terveydessä, tunteiden säätelyssä, mielialassa, unessa tai jaksamisen lukuisissa muissa osatekijöissä. Nämä kaikki vaikeuttavat merkittävästi tutumpien laihdutusteemojen eli hyvän syömisen ja liikkumisen toteuttamista.

Olennaista hoidossa tai omahoidossa onkin tunnistaa lihavuuden monitaustaisuus sekä arvioida, missä painonhallinnan ydinongelmat lopulta ovat ja ratkaista ne. Jos päähaaste on unessa, se ei parane liikkumisella, eikä tunteiden säätely kohene karkkilakoilla. Usein tarvitaan apua, ja kokonaisuuden hallinta vaatii ammattilaisiltakin verkottumista tai tiimiytymistä. Lihavuuden hyvää hoitoa haluavien kannattaa vaatia ja valita hoitoa, jossa painonhallintaa tarkastellaan laajasti ja opetellaan muutoksia tavoilla, jotka tuntuvat mielekkäiltä vuosien toteuttamiseen.
Terveydenhoidossa lihavuuden ammattilaisten tulee viestiä monialaista lihavuuden hoidon näkemystä ja osoittaa sen vaikuttavuutta, jotta vähäinen resurssipuolikin voisi kohentua.

Patrik Borg, puheenjohtaja, Suomen Lihavuustutkijat ry

Kommentti: varsin ympäripyöreitä olivat Patrikin teesit. Eräs ratkaiseva sana VHH ja edes viittaukset siihen puuttuivat täysin. Ihmisen kokonaisterveyden ymmärrys vaatii todellakin hiilihydraattien, tuon lähes turhan makroravinteen , radikaalia vähentämistä. Eihän kuitutuloste voi olla elämän tarkoitus, joka menee terveyden edelle. Tuo Puskan pskaoppi jo joutaisi sinne Pohjois-Karjalan puuston ravinneaineeksi.

Viittaukset karkkilakkoon ja muihin vastaaviin keinotekoisiin konsteihin on huuhaata. Makean himoa ja lohtusyömistä on kaikkein helpoin torjua OIKEALLA RAVINNOLLA, joka sisältää kaikkia makroravinteita, hiilihydraattien ollessa selkeästi pienin osio.

On omituista, että lihavuustutkijoiden etujärjestö ei ole pystynyt avautumaan kuorestaan ja uskomaan tutkittuja ravitsemusohjeita. He eivät ole myöskään avanneet silmiään aineenvaihduntasairaiden erityistä tarvetta välttää tiettyjä ravintoaineita. Lääkkeillä ei korvata oikeaa ravintoa. Tulostuksen määrä ei kerro terveydestä, ehkä vain pervessistä taipumuksesta. Aamun lehden voi lukea pöydän ääressä, ei pöntöllä istuen.
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa