Jonokuolemien problematiikasta

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5345
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Jonokuolemien problematiikasta

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Touko 2019 8:00

HS: Päivän lehti 18.5.2019 | Lukijan mielipide

Sydänpotilaan tulisi olla tutun lääkärin seurannassa
Sydänpotilas voi joutua odottamaan jonossa kolme kuukautta ennen kuin hän pääsee tarkempiin tutkimuksiin.

SOSIAALI- ja terveydenhuollon uudistus jäi edelliseltä hallitukselta monen vuoden valmistelun jälkeen kesken viime metreillä. Sydänsairauksien kannalta tämä pysähdys on erittäin huono asia. Viime vuonna julkaistun OECD:n terveysraportin mukaan sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat työikäisillä ja ikääntyneillä valtavan sairaustaakan ja ovat edelleen suurin kuolleisuutta aiheuttava tautiryhmä Euroopassa ja kansainvälisesti.

KUOLLEISUUS sepelvaltimotautiin ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa koko ongelman luonteesta. Se on paljon karumpi. Sairastavuus on moninkertainen kuolleisuuteen verrattuna. Sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja rytmihäiriöiden ongelmat kehittyvät vähitellen ja iskevät jo työikäisiin. Väestön vanhentuessa ongelmien määrä vain kasvaa. Potilaat jäävät henkiin, koska esimerkiksi vakavan sepelvaltimotautikohtauksen hoito on tehostunut merkittävästi. Vuoden kuluttua kohtauksesta jopa 95 prosenttia sairaalahoitoon päässeistä sairastuneista on elossa.

HUSISSA sydänpotilaiden hoidontarve kasvaa lähetteiden perusteella noin kahdeksan prosenttia joka vuosi. Resurssit lisääntyvät kuitenkin vain kaksi prosenttia vuosittain. Sydän­potilas voi joutua odottamaan jonossa kolme kuukautta ennen kuin hän pääsee tarkempiin tutkimuksiin, ja useita kuukausia ennen vaativia toimenpiteitä, kuten sydänleikkauksia. Toinen ongelma on vaihtuvat lääkärit. Sydänpotilaan pitää saada olla saman tutun lääkärin seurannassa.

Hoitopolkuja ei ole kehitetty vuosiin. Digitaalinen terveydenhuolto tai tekoäly on tarpeen, mutta ensin olisi korjattava hoitoon pääsyn ongelmia ja uusittava raskas lähetekäytäntö ottamalla mallia yksityisestä terveydenhuollosta. Potilas pääsisi näin kirjallisen tai sähköisen lähetteen avulla valitsemalleen kardiologille. Myös terveyskeskuksiin tarvitaan erikoislääkäreitä konsultteina ja vastaanottavina lääkäreinä, kuten Osmo Soininvaara on ehdottanut. Asia on haasteellinen. Sairausvakuutuspohjainen terveydenhuoltojärjestelmä olisi mahdollisuus ja sen avulla voitaisiin seurata hoitoon pääsyä ja kehittyneiden tietojärjestelmien avulla myös palvelun laatua.

TÄRKEINTÄ olisi ensin muuttaa terveydenhuoltolain kuudetta lukua niin, että potilaat pääsevät sekä terveyskeskukseen että erikoislääkärin vastaanotolle kuukauden kuluessa ja toimenpiteisiin kolmen kuukauden kuluessa.
Syöpäpotilailla sovelletaan erillistä muistiota hoitoon pääsystä kuukauden kuluessa.

Jonossa ei hoideta ketään, ­eikä jonottaminen paranna ­ketään. Pitkät jonotusajat ei-kiireellisiksi luokiteltuihin toimenpiteisiin saattavat aiheuttaa ­jonokuolleisuutta.

Markku S. Nieminen, kardiologian professori emeritus, Husin Sydän- ja keuhkokeskuksen entinen toimialajohtaja

Kommentti: Olisi mielenkiintoista kuulla erään Ursulan mielipide, sillä hän oman kertomuksensa mukaan pitää vastaanottoa sydänpotilaille, agronomin pätevyydellä. Maailmankuulu puoskarimetsästäjä ja vaihtoehtohoitojen vaanija eräs turkulainen "Nutte" ei ole julkisuudessa puuttunut maatalousneuvojien kliinisiin lääketieteellisiin hoitotoimenpiteisiin. Ruis ja rypsi eivät maailman sairastuvuutta ehkäise, vaikka luulo onkin vahva. Vaikka nukkuisi verkkareissa, niin sekään ei kaikkia auta.

Kuten prof. Nieminen totesi: "Jonossa ei hoideta ketään eikä jonottaminen paranna ketään!" Näin se vaan on.
Suomessa rakastetaan desimaaliviilauksia ja kiinteitä aika- sekä hoitomäärityksiä. Ne ovat muodostuneet poliittisiksi keppihevosiksi ja niistä kiistellään mediankin palstoilla suuriäänisesti, vailla oikeaa asiantuntemusta. Myös käypähoito- ja numerolääketiede tuovat oman lusikkansa soppaan. On kyse rahan jaosta ja julkisuudesta. Joillekin ammattiryhmille halutaan julkisuutta ja lisätä oman puolueen kannatusta. Kaikki muistanevat edellisten vaalien kätilötempauksen.

Minusta onkin ihmeellistä, että riskipotilaalla ei riitä hedelmäpeleistä sen vertaa, että olisi se kriisisatanen tyynyn alla asiallisen tutkimuksen saamiseksi, YKSITYISPUOLELLA esim. kardiologin vastaanotolla.
En osoittele ketään sormella, mutta poliittinen asioiden hoito ei aina tavoita desimaaleista huolimatta hädänalaisia potilaita. Vain oma raha pelittää, ainakin akuutissa tilanteessa. Olisiko omaisten rahoittama "hoitosatanen" ratkaisu ja jonka voi vähentää sitten perinnönjaossa? Merkillisintä on valvotussa hoidossa olevien kummalliset kuolemat, jota ei voi kutsua jonokuolemaksi vaan lähtölaskennan selkeäksi pettämiseksi.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5345
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Jonokuolemien problematiikasta

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 18 Touko 2019 9:10

Selvennystä edelliseen tekstiin:

JONOKUOLEMA ei tarkoita jonon kuolemaa eli häviämistä.
Jonokuolema on ihmisten kuolemista jonossa hoitoon pääsyn hitaudesta tai liian pitkästä jonotusajasta.

Miettikää itse kukin tykönänne , kuinka kauan olette odottanut lääkäriin pääsyä tai jopa sairaanhoitajalle pääsyä. Itselläni diabeteshoitajalle pääsy kestää noin 1,5 kk eli 6 vk.
Eipä sen puoleen, että olisin hinkunut sinne, mutta lääkäri pisti konsultointipyynnön, jota ihmettelen kovasti.
Olisiko kyseessä , että muna on kanaa viisaampi?
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron