Auttavatko hallituksen ohjelmat ja julistukset terveyden- ja vanhushuollon ongelmia?

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5300
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Auttavatko hallituksen ohjelmat ja julistukset terveyden- ja vanhushuollon ongelmia?

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 11 Kesä 2019 7:21

HS: Päivän lehti 11.6.2019 | Lukijan mielipide

Perusterveydenhuollon osaamisvaje tulee korjata
Terveyskeskukset, joissa on riittävästi osaamista ja kokemusta, kiinnostavat myös nuoria lääkäreitä.


VIIME aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että perusterveydenhuollon lääkäreillä on usein liian vähän kokemusta. Työ on raskasta eikä se houkuttele lääkäreitä. Jopa yliopistokaupungeissa, joissa koulutetaan lääkäreitä, on pula perusterveydenhuoltoon hakeutuvista lääkäreistä.

SOTEN ensisijainen tavoite on taata yhdenvertaiset lääkäri­palvelut kaikille. Potilas haluaa osaavan ja häntä kunnioittavan, jatkuvan hoitosuhteen. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on myös arvioida erikoislääkäritasoisen hoidon tarve ja ohjata potilas siihen.
On perusteltua kysyä, miksi perusterveydenhuoltoon ei juuri perusteta yleislääketieteen erikoislääkärin virkoja. Mihin yleislääketieteen erikoislääkärit menevät, kun heille ei ole virkoja perusterveydenhuollossa? Työterveyshuoltoonko?

Kun työterveyshuolto toteuttaa suuren osan työssä käyvän väestön perusterveydenhuollosta, väestön yhdenvertainen palveluiden saatavuus ei toteudu. Myöskään osaamisen ja kokemuksen taso ei ole yhdenvertainen. Tämä on jo nyt johtanut siihen, että ennalta ehkäisevän työterveyshuollon keskeinen tehtävä – työkykyseuranta – ei ole riittävää. Samoin lomautettujen työkykyseuranta puuttuu.

Väestön työkykyisenä pitäminen on siten alkanut rapistua, kun työterveyshuollon resurssit käytetään sairaanhoitoon eikä aikaa jää ennalta ehkäisevään työhön. Tämä vaikeuttaa työllisyysasteen nostoa.
Perusterveydenhuollossa on osaamisvaje. Se ei häviä vain lisäämällä väkeä, vaan osaamista on parannettava.

Perusterveydenhuollon osaaminen pitää turvata erikoislääkäritasoisilla vastuulääkäreillä, jotka myös ohjaavat vähemmän kokeneita lääkäreitä. Työskentelyn perusterveydenhuollossa tulee olla todellinen, ohjattu koulutusvaihe. Ei riitä, että ­perusterveydenhuollon tai yleislääketieteen erikoislääkäreitä palkataan terveydenhuollon hallintoon. Heitä tarvitaan myös potilastyöhön.

TERVEYDENHUOLLON osaamishaasteet ovat jo nyt niin suuret, että olemassa oleva osaaminen pitää arvioida uudestaan. Useat lääkärikoulutuksen uudistukset ja koulutuslisäykset eivät ole asiaa ratkaisseet. Asiaa ei ­ratkaista palveluseteleillä eikä ­väen lisäyksellä, vaan perusterveydenhuollossa tulee olla päteviä erikoislääkäreitä ja alalle erikoistuvia lääkäreitä. Lisäksi tarvitaan mahdollisuutta konsultoida nopeasti eri erikois­alojen osaajia. Perusterveydenhuollon vaativaa tehtävää ei ­tule jättää itseohjautuvaksi harjoittelupaikaksi.

KOKEMATON lääkäri ei halua kantaa yksin vastuuta potilaista, jos tuntee itsensä epävarmaksi. Terveyskeskukset, joissa on riittävästi osaamista ja kokemusta, kiinnostavat myös nuoria lääkäreitä. Nyt on mahdollisuus tehdä sote-uudistus, jossa osaamis­vaje korjataan. Perusterveydenhuollossa etusijalla on osaaminen. Lopputuloksena on tyytyväinen potilas sekä työssään viihtyvä lääkäri ja hoitohenkilökunta.

Pirkko Vihko, professori, työterveyshuollon erikoislääkäri, Helsinki

Kommentti: Hallituksen suurisuinen julistus palkata 1000 lääkäriä ja mittava joukko turvaamaan vanhushuoltoa, joka vaatisi lähes 5000 henkilön uusia työpaikkoja. Julistaa voi ja tehdäkin jotain voisi, mutta poliittiset julistukset ovat vain laastaria avomurtumapotilaalle.

Terveyden- ja vanhustenhuollon puutteet rasittavat erityisesti työelämästä poissaolevia kuten lapsia, koululaisia, työttömiä ja vanhuksia. Työterveyshuollon mukava päivätyö houkuttaa , sillä harvemmin vastaanotolle tulee huumepotilaita, juoppoja, väkivallan uhreja, vanhuksia tai lapsia , työttömistä ja lomautetuista puhumattakaan. Leppoisaa ja kiireetöntä. Palaverejakin ehtii pitämään kunnolla pullakahvien kera. Lomat rullaavat ja kynäesittelijöillekin riittää aikaa.

Jokaisen on joskus aina aloitettava ensimmäinen työ. Silloin se tuki, opastus ja neuvojen saaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Pediatrit ja eläinlääkärit osaavat hoitaa potilaita ilman kielellistä kommunikaatiota.Vieraskielisen "hätäpalkkaus" voi tuntua potilaasta hankalalta. Lääkäri ei ymmärrä potilaan hakevan juttukaveria tai pahan olon tuntemus voi jäädä vajavaiseksi selityksistä huolimatta.

Armeijan potilashuollon määritykset saattaisivat olla jonkunlainen edistys myös siviilipuolelle. Jalan ollessa kipsissä voi toki tehdä ruudun ääressä hommia eikä lekotella täydellä palkalla sohvalla, tai kotiaskareita harrastaen. Flussan haitta tartuntavaarana on ilmeinen. Se on pahempi juttu kuin kuin em. jalan vamma. Flunssa tarttuu , kipeä jalka ei!

Poliittiset intohimot eivät korjaa osaamisvajetta tai terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmissa. Osaajan hakeutuminen hallintoon on työvoiman osittaista väärinkäyttöä, sillä potilas se osaajaa tarvitsee, ei byrokratia ensisijaisesti.

Kansa on äänestänyt (ne joilla on varaa) toimillaan terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmiin yksityisillä hoitolaitoksilla ja vakuutuksilla. Nopeaa hoitoa akuutissa tilanteessa muissa kuin tapaturmaoloissa. Hallituksenkin kannattaisi keskittyä nykyisen järjestelmän parantamiseen ainakin niiltä osin, että työntekijät saisivat tehdä työnsä rauhallisesti ja turvallisesti ilman hörhöjen ja juoppojen mellastamista hoitolaitoksissa.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5300
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Auttavatko hallituksen ohjelmat ja julistukset terveyden- ja vanhushuollon ongelmia?

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Kesä 2019 6:44

Uusi Suomi: Kotimaa Sote-uudistus 10.6. klo 18:25

”Säästöjä voi tulla ihan uskomattomista osoitteista” – Lehti: Digitalisaatiopomolta havahduttava esimerkki terveyskeskusten jonoista
Edistyksellisen teknologian käyttöönotto voisi lisätä terveydenhuollon tuottavuutta ja tuottaa suuria säästöjä, uskoo suomalaisten yritysten digitaalisesta siirtymästä Business Finlandissa vastaava Pekka Sivonen. Hän sanoo Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä, että julkisten kehitysmenojen leikkaukset ovat jättäneet terveydenhuollon jälkeen teknologioiden hyödyntämisestä.
”Jos julkinen terveydenhuolto käyttäisi edistyksellisiä teknologioita samalla tavalla kuin firmat, tuottavuus lisääntyisi helposti 20–25 prosenttia. Säästöjä voi tulla ihan uskomattomista osoitteista”, Sivonen arvioi lehdessä toukokuun lopussa.

Hän kertoo esimerkkinä, että Helsingin Kalasataman hyvinvointikeskusta suunniteltaessa selvitettiin jonojen syy-yhteyksiä.
”Huomattiin, että 80 prosenttia ihmisistä oli vailla jotain muuta kuin lääkäriä. Jo aiemmin tiedettiin, että kaikista lääkärien tekemistä diagnooseista 40 prosenttia on vääriä. Molemmat asiat ovat sellaisia, että niitä voidaan analysoida ja tehostaa tekoälyllä. Terveydenhuollon johtamisessa tällainen tiedonkäsittely olisi mieletön tehokkuuslisä.”

Sivonen lainaa lehdessä Aalto-yliopiston tutkimusta, jonka mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan kestävyysvaje tulisi korjattua 1,5 miljardin euron vuosittaisella kustannussäästöllä, jos terveysalalla otettaisiin käyttöön digitaalisen toiminnan parhaat käytännöt. Sote-ala on ainoa, jonka tuottavuus on viimeiset parikymmentä vuotta koko ajan laskenut.

Sivosen mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on silti tehokas: kun Yhdysvalloissa julkiset terveyspalvelut tuotetaan noin 8 000–10 700 eurolla henkilöä kohti, Suomessa vastaava kustannus on 3200 euroa.
Sivosen mukaan sote-uudistuksen tietojärjestelmät voitaisiin maksaa vientituloilla, joita niistä tulevaisuudessa saadaan.
”Ei riitä, että teemme vain parhaan ratkaisun meille suomalaisille. Pitää tehdä niin hyvää, että se kelpaa muillekin”, hän sanoo.

Kommentti: Tulee väistämättä mieleen valtionvarain tarkastusvaliokunnan lausunto STM:n "kehityksestä". " Tietokone-ohjelmat eivät olleet yhteensopivia. Laitteisto oli osin 70-luvulta. Homma ei kenenkään hallussa".

Valtio oli käyttänyt kulloisenkin puolueen "oman" ohjelmointitoimiston palveluja muka kehittääkseen tietokonesopivuuksia ja uusia ohjelmia yli 500 milj. eurolla. Ja pieleen meni. Helmitaulu lienee ainoa valtionhallinnon työkalu, jota ei poliittiset alihankkijat ole voineet muuttaa. Oppia helmitaulun käytöstä onkin ahkeraan haettu itänaapurista.

Nytkin soteporukassa on menossa ainakin pääkaupunkiseudulla mittava APOTTI-projekti. Lääkäreitten työajasta menee vaikeiden ohelmien kanssa tuhraamiseen suuri osa tuottavasta työajasta. Potilas on vain joku digiosaamisen palanen ja sairaus on haitta terveydenhuollossa. Palavereita riittää ja vesipullakahvittelua joudetaan istusa.

Tänään lehdessä (HS) oli uutinen, että GOOGLE aloittaa jopa 10 000 henkilön digiosaamiskoulutuksen Helsingissä. Tuloksia voidaan kaiketi odotella jo muutaman vuoden kuluttua. Ehkäpä nuo 70-luvun tietokoneet joutaisivat kenties jo eläkkeelle tai ainakin varastoon huonompien aikojen varalle?
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa