Herää Turku: vyöhyketerapia uhkaa lääkityksen merkitystä!

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5454
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Herää Turku: vyöhyketerapia uhkaa lääkityksen merkitystä!

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 12 Loka 2019 8:08

YLE: Vyöhyketerapia 11.10. klo 15:45

Uusi suomalainen koliikkitutkimus paljastaa yllättävää tietoa:
Osalla vauvoista oireilu loppui kokonaan, kaikki saivat apua


Vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta koliikin hoitomuotona kartoittanut tutkimus on tuottanut lupaavia tuloksia. Miltei puolella mukana olleista vauvoista oireet loppuivat ja muillakin lievittyivät.
Iina Salmisen esikoinen Niila oli vauvana huomattavasti itkuisempi kuin pikkuveli Nuutti.

Jokainen vauva itkee joskus. Kun selittämätön itku kestää tuntikausia päivässä, monena päivänä viikossa, useiden viikkojen ajan, puhutaan koliikista.
Sen aiheuttaja on jäänyt toistaiseksi hämärän peittoon, eikä vaivaan ole lääketieteellistä hoitoa.
Koliikki helpottaa useimmiten noin kolmen, viimeistään kuuden kuukauden iässä.

Se on laiha lohtu itkuisen vauvan kanssa sinnitteleville vanhemmille, tietää lehtori Leena Hannula Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Hän on paitsi terveystieteiden tohtori, myös äiti, joka on itsekin aikanaan hoitanut omaa koliikkivauvaansa. – Koliikki aiheuttaa vanhemmille hirvittävää stressiä. Lisäksi koliikkivauvojen äidit ikään kuin eristäytyvät kotiinsa, koska ei ole kivaa mennä mihinkään vauvan kanssa, jota ei saa rauhoitettua millään.

Koliikin määritelmä (Wessel 1954):-Vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä; -Vähintään kolmena päivänä viikossa; -Vähintään kolmen viikon ajan
Leena Hannula on toiminut tutkijana Lohjalla toteutetussa tutkimushankkeessa, joka kartoittaa koliikkivauvojen vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta.
Tutkimuksessa mukana olleiden 35 vauvan päivittäinen itkuaika oli keskimäärin neljä tuntia, mutta osa vauvoista itki jopa kahdeksan tuntia päivässä.

Pian 2-vuotias Niila Väänänen oli vauvana itkuinen ja levoton, mutta nyt reipas pikkumies.
15 vauvan koliikkioireilu loppui vyöhyketerapiahoitojen jälkeen kokonaan.
Muilla tutkimusvauvoilla oireilu jatkui, mutta useimmilla heistä huomattavasti lievempänä. Tuloksen saavuttamiseen riitti kolme tai neljä hoitokertaa. Koliikki-itkun lisäksi vyöhyketerapia vähensi tutkimuksessa mukana olleiden vauvojen levotonta liikehdintää ja kehon jännitystiloja.

Koulu- ja luonnonlääketieteen yhteistutkimus
Lohjalla vuonna 2018 toteutettu hanke, jossa tutkittiin vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta koliikin hoitomuotona.Tutkimuksessa oli mukana 35 vauvaa.
Tutkimukseen osallistuneet äidit olivat keskimäärin 30-vuotiaita, noin puolet heistä ensisynnyttäjiä.
Miltei puolella mukana olleista vauvoista koliikkioireilu loppui ja muillakin lievittyi.
Tutkimus toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lohjan kaupungin yhteistyönä.Tutkimuksen rahoitti Lapsi ja Luonto Säätiö(siirryt toiseen palveluun).

Koliikkioireiden osittainenkin heikkeneminen auttoi myös vanhempia. Sekä vanhemmuuteen liittyvä stressi että äitien kokema yksinäisyyden tunne hälveni tutkimusjakson aikana. Lisäksi imettäminen helpottui, kun vauvan koliikkioireet loppuivat. "Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee"
Jouluaattona kaksi vuotta täyttävä Niila tervehtii iloisesti vierasta. Vauvana poika oli hyvin itkuinen, joten neuvolassa suositeltiin äidille osallistumista Lohjalla käynnissä olleeseen koliikkitutkimukseen.

Hoitomuoto oli Iina Salmiselle entuudestaan vieras, mutta päätös tutkimukseen osallistumisesta helppo. – Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee. Olin kyllä kuullut vyöhyketerapiasta, mutta en tiennyt siitä etukäteen oikeastaan yhtään mitään, Iina Salminen muistelee.
Niila rauhoittui selvästi jokaisen hoitokerran jälkeen. – Se auttoi sekä vauvaa että vanhempia. Itkuisuus väheni ja itsellekin tuli hyvä olo, kun lapsi oli hereillä ollessaan entistä tyytyväisempi. Häneen sai paremmin kontaktin ja pystyin tekemään enemmän asioita hänen kanssaan.

Itkuhälyttimestä kuuluu vaativaa äännähtelyä: Niilan pikkuveli Nuutti on herännyt päiväunilta. Hän on huomattavasti isoveljeään leppoisampi tapaus. – Tietenkin kaikki on muutenkin erilaista toisen lapsen kanssa, mutta tällä kertaa ei tarvitse ihan koko ajan keskittyä siihen vauvan itkuisuuteen, Salminen vertaa.

Koulu- ja luonnonlääketiede samalla asialla Lohjan tutkimuksessa on mukana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri että luonnonlääketieteen edustajia. Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kuvaa asetelmaa poikkeukselliseksi.
– Hus on yliopistosairaala ja meillä täytyy olla kykyä ja valmiutta lähteä mukaan myös uudenlaisiin tutkimuksiin silloin, kun ne ovat hyvin suunniteltu ja perusteltu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Nyt tehdyn tutkimuksen otanta oli suhteellisen pieni, eikä esimerkiksi verrokkiryhmää ollut. Tutkimusasetelma on kuitenkin Mäkijärven mukaan uskottava ja tutkimus on jo hyväksytty julkaistavaksi pohjoismaisessa tiedelehdessä.

Eri osapuolet saman pöydän ääreen saattanut vyöhyketerapeutti, niin ikään koliikkivauvan äiti Irene Äyräväinen toivoo, että hoitomuoto kirjattaisiin kansallisiin Käypä hoito(siirryt toiseen palveluun) -suosituksiin.– Siihen tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, mutta ei se mahdotonta ole, Mäkijärvi arvioi.

Tutkimustieto on toistaiseksi vähissä
Neuvoloista ohjataan äitejä vauvoineen vyöhyketerapiaan vaihtelevasti. Yleensä hoitoa kokeillaan siinä vaiheessa, kun mitään selkeää syytä itkuisuudelle tai levottomuudelle ei löydy. Koliikkivauvoille suositellaan usein myös maitohappobakteereja. Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista vauvoista oli täysimetettyjä, eikä eri ruokintatavoilla havaittu yhteyttä koliikin ilmenemiseen.

Iina Salmisella on kädet täynnä töitä taaperon ja vauvan kanssa.
Kotimaista tutkimustietoa vyöhyketerapian hyödyistä ei aikaisemmin ole juuri ollut, joten aiheeseen liittyy runsaasti epäluuloja. Itse asiassa vaihtoehtohoidot ylipäätään jakavat tiedemaailmaa jyrkästi.
Niin tai näin, Iina Salminen on tyytyväinen vyöhyketerapian tuloksiin ja nauttii arjestaan vauvan ja taaperon kanssa. – Välillä on parempia ja välillä huonompia päivä, mutta mitään en vaihtaisi pois!

Lue myös: Keskosena syntynyt Alisa käy vauvahieronnassa – selittämättömät itkut ja huonot unet saattavat helpottua lempeällä kosketuksella

Kommentti: Ensinnäkin on todettava, että huu-haa-hoitoa on vyöhyketerapia, ainakin, jos on luottamista kaikkien asioiden erikoistuntijan, PET-tutkijan vankkumattomaan sanomaan Turusta.

On väärin hoidettu, ellei lasta tuupata täyteen lääkkeitä. Onhan olemassa rauhoittavia itkunestäjiä, alkoholia, musiikkiterapiaa, joka myös huu-haata, keinuistumisia, kehtonukuttamisia, jne. Tissin antaminen lapselle on pahasta, sillä turkulainen STRIP-ryhmä suosittaa rypsiöljyä ja margariinia tappavan äidinmaidon sijaan.

Vyöhyketerapia ei ole lääketiedettä, koska vain lääkkeitse tai kirurgisesti annettu hoito on lääketiedettä. Lapsen itkua voi eliminoida itseltä menemällä vaikka viikoksi ulkomaille.
Kyllä Suomessa osataan lapsen itkuisuus hoitaa: Ruisleipä, rypsiöljy ja runsas liikunta. Onhan todettu ansiokkaassa tutkimuksessa, että 2-vuotiaat tönkköpuetut lapset liikkuvat aivan liian vähän. Sopiva asustekokonaisuus stringeineen ja urheilupukuineen antaisivat vielä konttaamattomalle lapselle hyvät edellytykset liikkumiseen. Urheilun ja liikunnan hyväksyttäminen tulee aloittaa jo hyvin varhain. Lapselle on hyväksi seurata vormuloita ja krikettiä sekä hevospooloa ainakin 90% valveillaoloajasta.
Samalla kepinheiton ja kepillä vedenheiton erilaisuuksien salat selkenevät.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa