Päiväunet, onko se vain pikkulasten ja eläkeläisten etuoikeus?

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5956
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Päiväunet, onko se vain pikkulasten ja eläkeläisten etuoikeus?

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 13 Helmi 2020 11:17

HS: Hyvinvointi 10.10. 2018 Kaisa Viljanen HS

Päiväunista on hyötyä, jos ne ajoittaa oikein, sanovat asiantuntijat
– Kokosimme ohjeet täydellisiin päiväuniin
Jos nukkuu väärään aikaan tai liian pitkään, päiväunista voi olla haittaa. Asiantuntijat kertovat, miten otat juuri sopivat torkut. Oikein ajoitetut ja sopivan pitkät päiväunet saattavat virkistää.

NUKUTTAA. Kannattaako ottaa päiväunet? Parhaiten päiväunet toimivat satunnai­seen uni­vajeeseen, jos yöunet ovat jääneet liian lyhyiksi, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Päiväunet vähentävät unipainetta ja toimivat kuten nukkuminen muutenkin: parantavat vireyttä ja kognitiivista suorituskykyä.
Varastoon nukkumisesta ei ole apua.

”Päiväunien hyöty liittyy paljon siihen, onko ihmisellä tarve nukkua. Nokosista on hyötyä, kun on unentarvetta.”
Jos päiväunia nukkuu väärin, niistä voi kuitenkin olla myös haittaa. Näin nukut päiväunia oikein ja saat hyödyt irti:

1. Älä nuku liian pitkään PÄIVÄUNIEN venyminen liian pitkiksi voi aiheuttaa unettomuutta. Nukahtaminen yöunille voi viivästyä. Jos sitten seuraavana aamuna herää myöhään, voi olla vaikea saada illalla aikaisin unen päästä kiinni. Unirytmi alkaa mennä sekaisin.
Herääminen aiheuttaa aina niin sanotun uni-inertian. Se tarkoittaa unenpöpperöistä tilaa heti heräämisen jälkeen. ”Uni-inertian kesto ja voimakkuus riippuu nokosen kestosta ja sijoittumisesta vuorokaudenaikaan.”

LIIAN pitkät unet saattavat pidentää sekavaa olotilaa heräämisen jälkeen. Herääminen voi kestää jopa tunnin tai kaksi. Ja kun ihminen on lopulta virkeä, ei ehkä väsytä moneen tuntiin. Liian myöhään nukutut unet taas viivästyttävät nukahtamista. Miten pitkään päiväunia sitten kannattaisi nukkua?

SOPIVA kesto riippuu unen tarpeesta ja siitä, pitääkö niiden jälkeen jatkaa töitä vai vapaapäivää. Vapaapäivänä heräämiseen on yleensä enemmän aikaa. ”Normaalina päivätyöläisenä en nukkuisi kuin puoli tuntia tai korkeintaan tunnin, jotta unipainetta jää myös iltaan.” Säännöllisiä pitkiä päiväunia Härmä ei suosittele kenellekään.
”Jos päiväunia alkaa nukkua paljon, ne alkavat viivästyttää unirytmiä.”

2. Nuku iltapäivällä PARAS hetki päiväunille on iltapäivän väsymys, sanoo Mikko Härmä.
Noin 80 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista menee Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan arkena nukkumaan klo 24 mennessä ja herää klo 8 mennessä. Sunnuntaina nukutaan kuitenkin yhteensä lähes kaksi tuntia pitempään. ”Otollinen paikka nukkua on iltapäivän jakso klo 15 ja 17 välillä. Se on luontainen väsyttävä ajankohta, siinä vaiheessa voi olla unen tarvetta ja myös nukahtaminen on silloin helpointa.”

SISÄSYNTYINEN vuorokausirytmi aiheuttaa vireystilan vaihtelua noin 12 tunnin välein. Iltapäivän väsymys ei siis johdu esimerkiksi vain raskaasta lounaasta, vaan osuu myös sisäsyntyiseen levontarpeeseemme. Moni nauttii viikonloppuisin päiväunista. Niin voi tehdä, kunhan se ei vaikuta unirytmiin.
”Silloinkaan ei pitäisi viivästyttää nukkumaanmenoaikaa liikaa, vaan mieluummin mennä aikaisemmin nukkumaan ja nukkua pitkään kuin nukkua päiväunia. Suosittelen edelleen pitkiä yöunia, se on kuitenkin luontaisin aika nukkua.”

ASIANTUNTIJAT eivät ole päiväunien ajoituksesta tai kestosta aivan yhtä mieltä. Uni- ja vuorokausirytmitutkimuksen tutkijatohtori Ilona Merikanto vannoo lyhyiden ja oikein ajoitettujen päiväunien nimeen
Meri­kannon mukaan tärkeintä on rajoit­taa päivä­unien pituus 10–20 minuuttiin ja ajoittaa ne klo 12 ja 15 välille. Muuten unen tulo seuraavana yönä viivästyy tai nukutun unen määrä laskee.
”Jos päiväunet venyvät tai ajoittuvat liian myöhäiselle kellonajalle niin tämä laskee kehon homeostaattista unen tarvetta, joka on riippuvainen valvotun ajan määrästä ja samalla luontainen uni-valverytmi voi häiriintyä”, Merikanto vastaa sähköpostissa.

3. Vältä päiväunia, jos kärsit uniongelmista IHMISET ovat nukkujina hyvin erilaisia. Päiväunet eivät sovi kaikille, Härmä sanoo. ”Osa ihmisistä on hyviä nukkujia, jotka pystyvät nukahtamaan päiväunille nopeasti ja vaipumaan syvään uneen. Osalle se on vaikeaa”, Härmä sanoo. Joillekin päiväunet voivat aiheuttaa pitkäkestoista unenpöpperöisyyttä tai väsymystä, eivätkä he meinaa herätä ollenkaan.
Uniongelmista, kuten unettomuudesta tai nukahtamisvaikeuksista kärsiville Härmä ei suosittele päiväunia lainkaan. Ne saattavat vaikeuttaa nukahtamista entisestään. ”Silloin on tärkeämpää keskittää väsymystä yöajaksi”, hän sanoo.

4. Jos töissä voi nukkua, nuku ON olemassa jo työpaikkoja, joilla saa nukkua päiväunia. Mikko Härmä toivoisi, että käytäntö yleistyisi. ”Kun on poikkeuksellisen pitkä työpäivä ja tärkeitä tehtäviä, on syytä varmistaa vireyden taso optimaaliseksi. Lyhytaikaisen univajeen voi korjata nukkumalla lyhyet päiväunet.” ”Usein ajatellaan, että päiväunet olisivat laiskuutta. On hienoa, että ihminen haluaa käyttää tauon palautumiseen päiväunien avulla.”

USEIMMILLA työpaikoilla nukkumispaikkoja ei kuitenkaan ole. Härmän mukaan etenkin etätöissä päiväunien ottaminen onnistuu tarvittaessa helposti, kun työntekijä vain ilmoittaa itsensä poissaolevaksi vaikka puolen tunnin torkkujen ajaksi.”On paljon vaarallisempaa, että sallimme työssä esimerkiksi tupakointitauot kuin palauttavatpäiväunet


Kommentti: Hesarin 13.2. olleessa torstai-liitteessä on uniproblematiikasta kertovaa juuttua, jota en onnistunut kopioimaan. "Minä väitän" -sarjassa unitutkija Mikael Sallinen kertoilee, miksi päiväunet eivät sovi kaikille.

Minä puolestani väitän, että lapset ja vanhukset tarvitsevat ainakin pienet päivänokoset, sillä ihmisen elo on YMPYRÄ eli vaipoista aletaan ja vaippohin päädytään. Nokkamukikin vastaa lapsuuden tissiä.

Se, mikä ihmisiä kovasti nukuttaa, on kokonaan mainitsematta: HIILIHYDRAATTIKUORMA. Tuhannet kertovat VHH:n auttavan kokonaisvaltaiseen pirteyteen ja tarmon vahvistumiseen. Kuitenkin valtakuntamme "viisaimmisto" maataloustutkinnon suorittajien ollessa etujoukossa , vaativat hiilareitten osuuden olevan jopa 60E% kokonaismakroistamme. Tämä ylittyy monella pikku palkintojen ollessa tärkeitä päivän rituaaleja.
Ursula "the Tietäjä" varoitti kahvikerman olevan jopa 5 kg rasvapläjäys vuodessa. Naksuista, suklaapatukoista tai chipseistä, kahvikekseistä ei varoiteltu, mutta nehän ovatkin sitä terveellistä, välttämätöntä hiilidyraattia. "Mitä silmä ei näe, sitä sydän ei sure" sanoo vanha sananlasku.

Savolaista kansaperinnettä ei sovi unohtaa: RUOKAPERÄSET, joka upea taito on levinnyt ympäri maailman eri nimityksillä : siesta, eftermiddagstuplur, eduskunnan torkkupeitot jne.
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa