Koronakiimassa saattaa unohtua perusjuttu: SUUHYGIENIA

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5822
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Koronakiimassa saattaa unohtua perusjuttu: SUUHYGIENIA

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 07 Touko 2020 8:48

Päivän lehti 7.5.2020 klo 7:48 | Terveys Anna Sievinen HS sarja : "Minä väitän" hammaslääkäri Anniina Haro

Moni on unohtanut, miltä puhtaat hampaat tuntuvat,
sanoo hammas­lääkäri – Näin hampaat kuuluisi puhdistaa, ja siihen tarvitaan yhtä tiettyä välinettä.
Jos haluaa testata, kuinka puhtaat omat hampaat ovat, siihen on helppo keino. Hampaat kannattaa harjata silloin, kun on virkeä ja keskittynyt.

”MONET pesevät hampaansa aamuin ja illoin puolitokkurassa. Näin käy, jos pesee hampaat heti herättyään ja väsyneenä juuri ennen nukkumaanmenoa. Tällöin hampaat tulee herkästi pestyä hutiloiden.

Harjaus vaatii keskittynyttä mieltä, ja siksi hampaat kannattaa harjata silloin, kun on virkeä. Heti aamiaisen tai illallisen perään ei hampaita kannata harjata – etenkään jos on syönyt hapanta – koska hampaat altistuvat silloin eroosiolle. Hampaat tulisi pestä aina hyvässä valaistuksessa peilin edessä ja parhaat silmälasit päässä, jotta näkee, mitä tekee. Liialliset kurlaamiset on syytä unohtaa, sillä hammastahnan fluori on hyvä jättää suuhun vaikuttamaan.

HAMMASLÄÄKÄRILLÄ tai suuhygienistillä käydessä kannattaa varmistaa, osaako pestä hampaansa kunnolla – niin hassulta kuin se kuulostaakin. Useampi suomalainen on nimittäin unohtanut, miltä puhdas suu tuntuu. Puhdas suu on raikas, ja hampaat tuntuvat liukkailta. Erityisen huolissani olen ikäihmisten hampaista. Monilla käden motoriikka on jo sen verran heikkoa, että hampaiden kunnollinen pesu ei onnistu ilman apua, ohjeita ja sähköhammasharjaa.

Erityisesti hoitolaitoksissa olevien vanhusten hampaat ovat lähes aina huonossa kunnossa ja likaisia. Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää yleisterveyden kannalta. Suun tulehdukset vaikuttavat esimerkiksi kehon matala-asteiseen tulehdukseen ja sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen.
Tulehduksista voi kehittyä myös akuutteja infektioita.

LÄHES jokainen tietää jo, että hampaita tulisi harjata kahdesti päivässä pehmeällä harjalla ja fluoritahnalla ja käyttää hammaslankaa. Harvempi kuitenkin tietää, että hammasvälit vaativat myös hammasväliharjan käyttöä. Osassa hampaista on esimerkiksi kovera pinta, johon lanka ei pure. Hammasväliharjoja on montaa eri kokoa. Jos itselle sopivaa harjaa ei tunnu löytyvän, hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä saa apua.
Hammasvälien huolellinen puhdistaminen on tärkeää, koska hammasväleissä on runsaasti plakkia.

MUTTA mitä plakki itse asiassa on? Hampaan pinnalle kertyy bakteereita, jotka eivät yksinään pysty aiheuttamaan tuhoa. Bakteereiden täytyy ensin ”järjestyä yhteiskunniksi”, ja tätä yhteiskuntaa kutsutaan plakiksi.
Plakki on siis bakteerien muodostama vaalea kerros, joka aiheuttaa reikiintymistä ja ientulehdusta.
Aina, kun hampaiden pinnat ja hammasvälit puhdistetaan, bakteerien yhdyskunta hajoaa ja ne joutuvat aloittamaan järjestäytymisensä alusta. Puhdistaminen poistaa samalla bakteerien ravinnon.
Plakki voi olla vaikeasti havaittavissa, ja sitä kertyy herkästi hammasväleihin. Tässä kuvat ennen ja jälkeen punatabletin ottamisen eli plakkivärjäyksen.

PLAKKIIN kannattaa todella kiinnittää huomiota. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan yli puolella suomalaisista esiintyy ientulehdusta eli hampaiden kiinnityskudossairautta. Jos ientulehdusta ei hoida, tulehdus voi muuttua parodontiitti-nimiseksi sairaudeksi, joka tuhoaa hampaiden kiinnitystä. Se on sama, kuin talon ympäriltä lähtisi maat.
Pitkälle edenneenä parodontiitti johtaa hampaan heilumiseen ja lopulta sen menettämiseen. Parodontiitti on yksi yleisimmistä aikuisten suun sairauksista, ja sille altistavat etenkin riittämätön suuhygienia ja tupakointi.

JOS haluaa testata, kuinka puhtaat omat – tai vaikkapa jälkikasvun – hampaat ovat, siihen on helppo keino.
Apteekista saa punatabletteja, joita pureskellaan hammaspesun jälkeen. Tabletit muuttavat plakin hampaissa punajuuren punaisiksi. Näky kertoo, onko harjauksessa vielä petrattavaa.”

Kommentti: Liian harvoin puhutaan suun terveydestä. Kyllä lehmien tappaminen on tärkeää, mutta jos mentäisiin omaa napaa likelle, niin asiatkin korjaantuisivat huomattavasti paremmin. Ilmastokin siinä paranee, kun mätien hampaiden aiheuttama "tuoksu" loppuu.

Suosittelen noiden punatablettien ostamista ja testaamista koko perheen voimin. vaikka viikon välein nähdään, onko oppi mennyt perille. Kirjastosta saa mukavia kuvakirjoja, joissa esitellään kattavasti hampaiden tulehduksia ja suun sairauksia.
Vinkki: Laita tekarit auton konepellille, kun viet rakkaimman perheenjäsenen harjapesuun. Siinä samassa saat kiillotetut purulegot ja ehkäpä tiiviimmän parisuhteen ! Hammaskeijujen yllätyskäynnit eivät lopu maitohampaiden lähtemiseen...Korvaantuvat useinmiten HAMMASPEIKOILLA!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5822
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Koronakiimassa saattaa unohtua perusjuttu: SUUHYGIENIA

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 15 Touko 2020 6:21

HS: Päivän lehti 15.5.2020 | Terveys Minna Pölkki HS

Hammasröntgenissä näkynyt pieni muutos paljasti aivoverisuonten kalkkeuman
– Markku Salmen mukaan suu voi paljastaa kehon sairaudet
Hammaslääkäri Markku Salmi on löytänyt kansainvälisistä tieteellisistä julkaisuista lähes 300 sairautta, jotka aiheuttavat oireita myös suuhun.
Hammaslääkäri Markku Salmen mielestä hammaslääkäreiden suusta tekemistä havainnoista voisi olla yhä enemmän apua sairauksien diagnosoinnissa.

MIKKELILÄINEN hammaslääkäri Markku Salmi katsoo potilaan leuan panoraamaröntgenkuvaa aina sillä silmällä. Erityisesti karotissuonen haarauman kohtaa. Jokin aika sitten hän havaitsi juuri siinä kohdassa pienen, mutta merkityksellisen muutoksen. Salmi epäili sen olevan merkki aivoverisuonten alkavasta kalkkeumasta. Hän kehotti potilasta hakeutumaan lisätutkimuksiin. Myöhemmin potilas kertoi Salmelle, että kardiologi oli varmistanut asian: kyseessä oli aivoverisuonten alkava kalkkeuma. Havainnon siitä teki ensimmäisenä hammaslääkäri.

”Tämä on se idea”, Markku Salmi sanoo. Siis idea siitä, että suusta voidaan löytää merkkejä kehon muista sairauksista. Salmen mukaan suuta voidaan pitää ihmisen terveydentilan peilinä. TIEDETÄÄN, että suun sairaudet ja bakteerikasvusto vaikuttavat ihmisen muuhun terveyteen. Suusta alkava tulehdus voi levitä vaaralliseksi yleistulehdukseksi. Sen sijaan vähemmän puhutaan siitä, että kehon yleissairaudet voivat manifestoida, eli aiheuttaa oireita, myös suussa.

Markku Salmi kiinnostui asiasta hammaslääkäriopintojensa aikana 1970-luvulla Turun ja Helsingin yliopistoissa. Tuolloin eräs luennoitsija totesi, että suusta voidaan löytää valtava määrä sairauksia, jotka eivät ole varsinaisia suun sairauksia. Salmi ei kuitenkaan hakeutunut tutkimuksen pariin, vaan hammaslääkärin kliiniset työt veivät mennessään. Nyt hän on työskennellyt hammaslääkärinä 44 vuotta ja tutkinut tuhansien potilaiden suita.
Salmi kertoo tehneensä havaintoja, joiden perusteella hän on ohjannut potilaita lisätutkimuksiin. Ja havaintoja, jotka ovat saaneet hänet kiinnostumaan suun oireiden alkuperästä yhä enemmän.

KULUNEEN vuoden aikana Salmi on kahlannut läpi kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja, joissa on tutkittu kehon yleissairauksien ilmenemistä suun oireina. Kun maaliskuussa koronavirus pakotti hammaslääkärin keskeyttämään potilastyön tartuntariskin vuoksi, Salmi uppoutui aiheeseen kokonaan.

Nyt toukokuussa selvitystyön tulos hämmentää hammaslääkäriä itseäänkin. Salmi on kartoituksissaan löytänyt tutkimuksista 291 kehon yleissairautta, jotka voivat aiheuttaa oireita myös suussa. Tutkimuksissa mainitaan 379 suun eri oiretta, joita nämä sairaudet voivat aiheuttaa. Hän on löytänyt tiedot noin 80 sairaudesta, jotka voidaan diagnosoida suusta ensimmäisenä, tai pelkästään suusta. ”Se on hämmästyttävää”, hän sanoo.

Salmen mukaan suusta voidaan havaita oireita esimerkiksi reumaattisiin ja neurologisiin sairauksiin, keuhkosairauksiin, leukemiaan, maksasairauksiin ja kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaan. Yhdysvalloissa on havaittu, että selittämätön kasvokipu voi viitata esimerkiksi Lymen tautiin eli borrelioosiin.
”Siellä hammaslääkäreitä kannustetaan miettimään, voisiko kasvojen alueella oleva kipu, joka kohdistuu erityisesti leukaniveliin ja jolle ei löydy selvää syytä, olla Lymen borrelioosi”, Salmi kertoo.
”Ja juuri luin myös keuhkotautilääkäreiden kirjoittaman artikkelin Yhdysvalloista, jossa he toivovat hammaslääkäreiden apua. Heidän mukaansa useat keuhkosairaudet nähtäisiin ensimmäisenä juuri suusta.”

MARKKU Salmen mielestä hammaslääkärit ja heidän tekemänsä havainnot voivat auttaa yleissairauksien löytämisessä yhä enemmän. Hammaslääkäreiden täytyisi vain osata ja ehtiä tehdä havaintoja suusta. Työpaineiden keskellä nykyinen hammashoito keskittyy liiaksi akuuttiin, korjaavaan hampaiden hoitoon. Salmen mukaan sairauksien kirjo on myös niin suuri, että hammaslääkärit tarvitsisivat avukseen tekoälyä: sähköisiä ohjelmia, jotka oireiden perusteella antaisivat vaihtoehtoja sairauksista ja ohjaisivat eteenpäin.
”Viesti on se, että suussa ei juurikaan tapahdu muutoksia ilman, että taustalla on joku systeeminen ongelma. Suuta voitaisiin käyttää diagnostisena apuvälineenä jo varhaisessa vaiheessa”, Markku Salmi sanoo.

SUOMEN Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri sanoo, että kyse on ajankohtaisesta asiasta. Tähän mennessä on tarkasteltu paljon sitä, miten suun terveys vaikuttaa muuhun terveyteen. Vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt se, miten muut sairaudet voivat oireilla myös suussa. Hietala-Lenkkerin mukaan Salmen selvitystyö vahvistaa ajatusta siitä, että suun terveys kytkeytyy tiiviisti ihmisen yleisterveyteen.

Hänen mukaansa on ongelmallista, että suun terveydenhuolto on erillään muusta terveydenhuollosta. Potilas maksaa hampaiden hoidosta muuta terveydenhoitoa enemmän. Myös hammaslääkärikoulutus on erillään lääkärikoulutuksesta. ”On hullu jäänne, että suu nähdään erillisenä saarekkeena ja mielletään vähän kuin kosmeettiseksi hoidoksi. Kaikki seikat, jotka vaikuttavat suun terveyteen, ovat hyvin suurelta osin kytköksissä myös muuhun terveyteen, sairauksiin ja terveyden menettämiseen”, Hietala-Lenkkeri sanoo.
Hänen mukaansa hammaslääkärin ammatissa tarvitaan tulevaisuudessa yhä monipuolisempaa lääketieteellistä osaamista ja ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä, sillä väestö ikääntyy ja sairastavuus lisääntyy. Ja toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, nyt väestö ikääntyy hampaat suussa.

HAMMASLÄÄKETIETEEN professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että jo nyt hammaslääkäriopiskelijat ohjataan yhä enemmän katsomaan ihmistä kokonaisvaltaisesti. Heidät opetetaan tutkimaan hampaiden, suun ja leukojen lisäksi myös suun ulkopuoliset rakenteet sekä olemaan kiinnostuneita pään ja kasvojen alueen löydöksistä ja oireista. Opiskelijoita kehotetaan tekemään yhteistyötä esimerkiksi lääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden kanssa.
”Yleinen tietoisuus ja keskustelu ovat lisääntyneet selvästi. Muistetaan, että suusta voi näkyä muitakin kuin perinteisiä suun sairauksia. Ja toisaalta, että suun sairaudet voivat lisätä riskiä sairastua myös muihin kuin suun sairauksiin. Tai vähintään haitata niiden hoitoa”, hän sanoo.

Suominen uskoo, että joidenkin vuosien kuluttua hammaslääkäreiden ja lääkäreiden erilliset koulutusohjelmat tulevat tiensä päähän. Syynä ovat muutokset: ikääntyviä, vaikeahoitoisia potilaita on yhä enemmän ja nuorempia potilaita, joilla on helppohoitoisempia ja perinteisiä suun sairauksia, vähemmän. ”Näkisin, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa hammaslääketiede voisi olla yksi lääketieteen erikoisala”, Suominen sanoo.

Aija Hietala-Lenkkerin mielestä suun terveys pitää kytkeä tiiviimmiin kokonaisterveydenhuoltoon.
”Kun koronan jälkeen päästään taas sote-uudistuksen kimppuun, on todella tärkeää, että erillisenä saarekkeena olosta päästään eroon. On tärkeää, että suu nähdään osana elimistöä ja suun terveys osana kokonaisterveyttä.”

Kommentti: Jos CRP on koholla ja selkeitä sairausmerkkejä ei näennäisesti löydy, kannattaa katsoa suuhun!
Jos ihminen tuntee itsensä "terveeksi", niin silti hsCRP voi viitata matala-asteiseen tulehdukseen.
Pidän todella tervetulleena hammaslääkäri Salmen avausta suun antamista vinkeistä kokonaisterveyteen.
Nykyaikainen nuuskaaminen on uusi vaaratekijä hammasterveyteen. On muistettava , että kaikki nuuskaajat eivät pääse jääkiekon taivaaseen eli Amerikkaan huimille palkkioille. Vaikka menettäisi kaikki hampaansa kiekkopelien huumassa, niin suu sentään jää jäljelle, josta tässäkin artikkelissa puhutaan.

Koululaisten terveydenhuolto on muuttunut peruskoulun myötä. Ennen oppikouluun menijät putosivat kouluterveydenhuollon piiristä kuten myös ilmaisen kouluruokailun saatavuudesta. "Kyllä porvarit huolehtivat mukuloistaan". Perinteinen rippilahja oli ennen tekarit 15 vuotiaalle. Armeijakin keskittyy akuutteihin tapauksiin ja ns. huolto on toissijaista.

Voiko hammaslääkäri syrjäyttää agronomit terveydenhuollon voimatekijänä? Ainakin anatomian tuntemus on enemmän eduksi kuin teuraslihotus tai Maaseudun Tulevaisuuden satoennusteet tai rypsiöljytuputus. Myöskään idioottiliikunta ei liene hammasterveyden kulmakiviä.
Olen todella ilahtunut hammaslääkärin esilletulosta. He ovat olleet hiljaa lihavuuspandemiasta hammasta purren. Suun terveys on pahentunut runsaan hiilihydaatti(sokeri)tuputuksen myötä. Monipuolinen ravinto parantaa ihmisen kokonaisterveyttä , unohtamatta joidenkin ravintolisien vaikutusta. Ursula ei ole lääkäri!

Suomessa toki voidaan ja niin myös tehdäänkin, että kansainväliset tutkimukset ovat turhuuksia ilman Kuopion osallistumista niihin. Vain "kansainvälisten tiedemiesten konsensus" ja vankkumaton ihailu Suomen ruokintapolitiikasta tekee kansastamme maailman onnellisimman. Näin suklaapatukka parantaa ihmisen mielialaa vaan ei terveyttä!
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5822
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Koronakiimassa saattaa unohtua perusjuttu: SUUHYGIENIA

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 23 Touko 2020 8:42

HS: Päivän lehti 23.5.2020 | Lukijan mielipide

Suomalaisten hammasterveydessä muhii suuri hoidon tarve
Kiireetön hammashoito on lopetettu lähes kokonaan.

KIIREETÖN hammashoito on ajettu käytännössä alas sekä julkisella että yksityisellä sektorilla koronaviruspandemian takia. Kun aikanaan palaamme normaaliin tilanteeseen, hoitamattomat hammassairaudet ovat saaneet rauhassa kehittyä ja hoidon tarvetta on paljon. Akuuttien hammaskipujen ja tulehdusten lisäksi hammassairaudet ovat yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin. Tilannetta pahentaa se, että jo aikaisemmat päätökset ovat johtaneet terveyskeskusten ylikuormitukseen ja hammashoidon viivästymiseen.

YKSITYISILLE hammaslääkäriasemille epidemia on ollut taloudellisesti raskas. Viranomaisten suositusten mukaisesti kiireetön hammashoito on lopetettu lähes kokonaan. Henkilöstöä on lomautettu, ja monet asemat ovat kokonaan kiinni. Tilanne on yhtä vaikea kuin muillakin pienyrittäjillä. Toiminta ei välttämättä käynnisty kunnolla epidemian rauhoittumisen jälkeenkään, koska epävarma taloudellinen tilanne ajaa potilaita käyttämään jo ennestään ruuhkautuneita julkisia palveluja. On vaara, että monet pienemmät asemat eivät selviä tästä kriisistä. Seurauksena olisi palvelujen keskittyminen entisestään suurille ketjuille.

YKSITYINEN sektori on hoitanut perinteisesti puolet aikuisväestöstä, ja siihen potilaat ovat saaneet Kelan korvauksen, joka suuruusluokaltaan on alle puolet terveyskeskuspotilaan saamasta tuesta. Vuonna 2014 hammashoidon Kelan korvaukset olivat noin 120 miljoonaa euroa. Se siis riitti yhteiskunnan tueksi hammashoitoon puolelle väestöä!
Sen jälkeen korvauksia on leikattu rajusti. Viimeksi Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti leikata korvauksista 40 miljoonaa euroa tulevaan sote-uudistukseen vedoten. Yksityisen hammashoidon Kela-korvaus oli enää 60 miljoonaa euroa, puolet parin vuoden takaisesta. Sote-uudistusta ei tullut, mutta tapahtui odotettu kysynnän väheneminen yksityissektorilla. Ja julkinen ruuhkautui entisestään – sekään ei ollut yllätys.

Hallitus miettii nyt satojen miljoonien eurojen tukipaketteja vaikeuksissa oleville yrityksille, muun muassa ravintoloille. Se on ehdottomasti perusteltua talouden jaloilleen saamiseksi, vaikka joillakin liiketoiminnan ydin onkin lähinnä oluen myyminen janoisille. Hammashoidon osalta ei tarvita yritystukea. ”Tuki” voitaisiin kohdistaa hammashoitoa tarvitsevalle väestölle hyvin pienellä byrokratialla ja oikeudenmukaisesti nostamalla Kelan korvaukset määräaikaisesti samalle tasolle kuin ne olivat ennen viime vuosien leikkauksia. Kulut olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, ja korotus voisi jatkua vuoden 2021 loppuun. Siihen mennessä tulevan soten rahoitusmallit alkavat ehkä hahmottua.

SUOMESSA on nyt pelottavan paljon hoitamattomia hammassairauksia. Hammaslääkäreitä on riittävästi. Koko kapasiteetti on nyt nopeasti saatava käyttöön, ja se onnistuu melko pienellä investoinnilla ja vähäisellä byrokratialla. Nykyinen tilanne johtaa julkisen sektorin tukehtumiseen ja yksityisen sektorin vajaakäyttöön ja erityisesti pienten yritysten poistumiseen markkinoilta. Kun uusi sote-malli on vielä vuosien päässä, emme nyt saa antaa koronavirusepidemian muokata hammashoidon tarjontaa suuria yrityksiä suosivaksi.

Matti Jokinen, hammaslääkäri, Hammaslääkäriliiton valtuuston jäsen, Helsinki

Kommentti: VRN suuressa viisaudessaan voisi kopioida armeijan ohjeistusta jakamalla "pehmeän leivän kortteja" hampaattomille ja huonohampaisille.
Yllätys monelle leikkaukseen joutuvalle potilaalle on, että leikkaus onnistuu , mutta hampaat katoavat. Hampaissa muhii huikea määrä bakteereja, jotka saattavat jopa hengenvaaraan potilaan. Etuna hampaattomuuteen ei juuri monia ole: soseita, pehmeää leipää vaikkapa rasvattomaan maitoon kastettuna, terveellisiä kiisseleitä, joita sairaalat tarjoilevat auliisti, viehkoa ulkonäköä, jossa posket koskettavat toisiaan ja muodikas väkäleuka tulee mukavasti esiin.
Sarjakuvahahmo Harald Hirmuisen anoppi antaa jotain näkemystä uudesta ulkomuodosta, ilman sarvia tietty.

Älä aikaile hammashuollon kanssa. Itse ei aina edes pysty katsomaan piiloon jääviä "pommeja". Jos siis tuet olutkuppiloita, niin tue myös hammaslääkäreitten vastaanottoja; oman elämäsi parhaaksi.
Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5822
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Re: Koronakiimassa saattaa unohtua perusjuttu: SUUHYGIENIA

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 23 Touko 2020 14:50

yle.fi: Hampaat 22.5.klo 12:27 Mikko Leppänen

Lasten nukutushammashoito lisääntyy – joillakin lapsipotilailla lähes kaikissa hampaissa reikiä
Hampaiden harjaussuositukset toteutuvat vain alle puolella pikkulapsista.
Hammaslääkäri näyttää lapsipotilaalle peilin kautta miten hampaiden välit tulisi puhdistaa.
Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa varsin yleinen ongelma.

Nukutushammashoitoon päätyvien terveiden lasten määrä on kasvussa Suomessa, kertoo hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Päivi Rajavaara Oulun yliopistosta. Rajavaara sanoi Ylen Radio Suomen päivässä, että koronakriisin aikaan monissa perheissä lasten hampaiden pesu on voinut unohtua varsinkin etäkouluvaiheessa, kun selkeää kouluun tai päiväkotiin lähtöä ei ole ollut. Hänen mukaansa myös napostelu on saattanut lisääntyä poikkeusoloissa.

Monien lasten hampaita ei harjata riittävästi
Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa varsin yleinen ongelma. Suomessa hampaiden harjaussuositus toteutuu vain alle puolella 2–5-vuotiaista pikkulapsista. – Varsinaiseen korkean kariesriskin ryhmään kuuluu tutkimusten mukaan Suomessa noin 5–15 prosenttia lapsista ja noin 0,2 prosenttia terveistä lapsista päätyy yleisanestesiahammashoitoon hammaskarieksen takia. Tämä määrä on nousemassa, Rajavaara sanoi.

Rajavaaran mukaan nukutushammashoitoon päätyvillä potilailla on yleensä huomattavan paljon tarvetta korjaavalle hammashoidolle. Käytännössä kyse on lähes jokaisen hampaan reikiintymisestä.
– Usein on niin, että ne lapset joiden hammashoitoon tuomisessa on ongelmia, ovat juuri niitä lapsia, joilla hampaistossa on hoidon tarvetta ja perheen elämänhallinnassa ehkä muutenkin puutteita.

Säännöllinen ruokailurytmi ja rajoitetusti herkkuja
Rajavaara painottaa, että suun terveyden kannalta on keskeistä, että hampaat pestään aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Lisäksi ruokailurytmi tulee pitää säännöllisenä siten, että päivän aikana on selkeästi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.
Hänen mukaansa lasten tulisi suosia juomina vettä ja maitoa. Sokeripitoisia ja happamia mehuja ja limsoja pitäisi välttää. Karkkeja ja sipsejä saisi syödä vain herkkupäivänä tai jälkiruokana. Ksylitolin käyttö on suositeltavaa.
– Säännölliset hammastarkastukset tukevat näitä arkisia toimia. Pelkästään hammashoitolan toimilla ei voida ylläpitää hyvää suun terveyttä lapsilla. Vastuu on aina vanhemmalla.

Kommentti: Meillä on yhäti eräs "sekopää", joka mieluusti huostaanottaisi lapsia , jos vanhemmat antavat lasten syödä VHH-ruokaa. Huostaanotto ei kuitenkaan ole agronomitieteiden asia vaan sosiaaliviranomaisten juttu. Pikemminkin huostaanottoa tulisi harkita vaikkapa artikkelissa mainitun 5 aterian perusteella, koska jättekuuluisa PP on laatinut 10 aterian päivittäislistan ja 10 leipäpalaa siinä tulisi sujahtaa samalla. Vesipulla kruunaa aterian. Rypsiöljy takaa lapsen irvistyksen, jolloin on helppo tarkastaa purukalusto.

Hammasterveys ei todellakaan parane hiilihydraatteja (sokeria) napostelemalla. Karieksen vaarat eivät ole suinkaan vähäpätöisiä. Vain joidenkin hassujen agronomien mielestä sokerinpuutteeseen pysähtyvät aivot. Kuka onkaan keksinyt, että lapsilla liikerata loppuu sokerin puutteeseen? Onko kukaan yrittänyt vangita elohopeaa?

Olen hiukan ihmeissäni, että hammasterveyteen kiinnitetään nyt huomattavasti enempi huomiota. Aiemmin hammaslääkärit olivat kuin se kuuluisa susi kukassa ja vaikenivat. Ilmeisesti työtilanteen muutos on patistanut heitä luolistaan esille ja lausumaan mielipiteitään.
Kiitos hammasterveydestä huolehtiville ja tarkkaavaisille vanhemmille!
Kalakukko


Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Majestic-12 [Bot] ja 3 vierailijaa