Muistutus "kotikokeille" ja ravintovastaaville

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5822
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Muistutus "kotikokeille" ja ravintovastaaville

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 23 Touko 2020 15:49

Maaseudun Tulevaisuus : Ruoka 23.5. klo 13:32 Johanna Mitjonen

Osalle suomalaisista perusruuan valmistus on vaikeaa, Marttaliiton asiantuntijat kertovat – "Saatetaan osata tehdä herkkuruokaa, mutta ihan arkiruokaa ei"
"Maalla usein marjastetaan, sienestetään ja metsästetään, joten ruokaa on normaalistikin pakkasessa ja näin varastot ovat paremmat." Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä Marttaliiton koekeittiössä. Samassa paikassa järjestetään myös kaikille avoimia ruokakursseja.
Maaliskuussa koronakriisin alkaessa suomalaiset joutuivat vetäytymään koteihinsa. Kaupoissa suositeltiin käymään mahdollisimman harvoin ja koko perheen kaikki ateriat oli kokattava kotona. Mitä kotiin tulisi siis varata? Moni mietti siivoustakin uudella tavalla.

Usealle tuli mieleen mistä tietoa voisi saada: Martoilta. Maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian 11. maaliskuuta. Seuraavana päivänä liiton verkkosivujen katselumäärät nousivat 70 prosenttia tavanomaisesta.
Etenkin kotivara-sivuja katseltiin. Kun viime vuonna vastaavaan aikaan sivua vilkaisi parikymmentä ihmistä, oli luku nyt melkein kolmessakymmenessä tuhannessa.

Sivun pallukkalistaus toimi monen kauppalistan pohjana: säilykkeitä, näkkileipää, pähkinöitä, huoneenlämmössä säilyvää maitoa, myös jotain herkkua kuten sipsiä tai suklaata oli hyvä varata. Siitä millä tolalla suomalaisten varautumistaidot ja ylipäätänsä keittiö- ja kodinhoitotaidot ovat, osaavat kertoa liiton asiantuntijat. Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä on tehnyt ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää neuvontatyötä Marttaliitossa parikymmentä vuotta. Hänen alaansa on myös ruokavaikuttaminen, varautuminen ja kotivara.

Hänen kollegallensa Arja Hopsu-Neuvoselle tuli viime syksynä täyteen 40 vuotta järjestön palveluksessa. Hänen erikoisalaansa ovat ruoka, reseptiikka, sienet ja muut luonnontuotteet.
”Moni on varmasti viime viikkojen aikana konkreettisesti huomannut, että taito suunnitella ja tehdä tavallista kotiruokaa on hyvä osa kotivaraa. Tavallisista ruoka-aineista syntyy hyvänmakuista, terveellistä ja kaiken lisäksi edullista ruokaa. Monen meistä täytyy nyt pitää kukkaron nyörit hyvinkin tiukalla”, Arja Hopsu-Neuvonen sanoo.

Se, kuinka hyvä kotivara kaapeissa on, vaihtelee todennäköisesti eripuolilla Suomea. ”Maaseudulla varaudutaan jo lähtökohtaisesti eri tavalla, johtuen siitä, että kaupat ovat kaukana. Maalla usein marjastetaan, sienestetään ja metsästetään, joten ruokaa on normaalistikin pakkasessa, ja näin varastot ovat paremmat”, Härmälä sanoo.
”Uskon, että monelle nuorelle kaupunkilaiselle kokemus on ollut herättävä. Heidän ei ole tarvinnut varautua, kun lähikaupat ovat yötä myöten auki.”

Yleisesti ottaen neuvontatyössä näkyy, että ihmisten lähtökohdat ovat erilaiset. Kaikilla perustaidot eivät ole hallussa, toiset taas kehittävät ruuanlaiton erikoistaitojaan. ”Osalle perusruuan valmistus on vaikeaa. Saatetaan osata tehdä herkkuruokaa, mutta ihan arkiruokaa ei. Käsitystä arki- ja juhlaruuan eroista ei ole. Ennen arkena syötiin vaatimattomammin ja viikonloppuna oli vähän parempaa. Nyt viikonloppuruuan pitäisi olla jokapäiväistä”, Härmälä sanoo.Suomalaisten osaamista kohtaan Arja Hopsu-Neuvonen on kannustava. ”Jos on innostunut, niin jokainen osaa.”

Moni asia on asiantuntijoiden työuran aikana muuttunut. Hopsu-Neuvonen muistelee, että jo hänen aloittaessaan 1980-luvulla kasvisten käyttöä pyrittiin lisäämään suomalaisten lautasille. Nykyään puhutaan paljon niiden lisäämisestä ilmastosyistä. Kaisa Härmälä pohtii neuvonnan tyylin muuttuneen. ”Nykyään ei heristellä sormea ja sanota, että tee niin tai näin, vaan neuvotaan pehmeämmin, jotta ihmisten oma motivaatio saisi tekemään oikeita päätöksiä.”

Kysymykset Martoille lisääntyivät, kun Suomi koki laman 1990-luvulla. ”Tämä johtui varmaankin siitä, että Martat liitetään vahvasti taloudellisuuteen. Tuolloin Martat julkaisivatkin ensin Penninvenyttäjän käsikirjan ja sitten Penninvenyttäjän keittokirjan”, Hopsu-Neuvonen sanoo. Ennen ruokakursseilla saatettiin opetella laittamaan pitopöytä ja leivottiin maakuntaleipää. Nykyään aiheeksi toivotaan pinnalla olevia asioita: kansainvälistä keittiötä ja esimerkiksi kuinka uusia kasvisproteiinivalmisteita saisi käyttöön tai mitä valmistaa hyönteisistä.
”Noudatamme valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia. Punnitsemme ovatko trendiruuat sellaisia, joita Marttojen kuuluu edistää”, Härmälä sanoo.

Martoilta on aina kaivattu neuvoja perusruuanlaittoon, esimerkiksi kuinka valmistaa kastike. Myös kalankäsittelykurssit ovat aina olleet kysyttyjä. Kun tahdotaan tietää perinneruuista, kysytään Martoilta.
Härmälä ja Hopsu-Neuvonen uskovat, että peruskotitalousneuvontaa tarvitaan, eikä sen tarve ole häviämässä mihinkään: kaikilla on koti, josta on pidettävä huolta ja ruokaakin oppii vain tekemällä.

Kommentti: Kaupan kassajonoissa näkee yhtä jos toista.Mehutölkit, 3-5 litran sipsipussit tv-iltaa varten, naksuja, kasvilevitettä ja valmiseineksiä. On niin kiire...
Karkkihyllyt ovat varmasti hyvin edustettuina ja näkyvillä. Mielipahan ja palkitsemisen kulttuuri on voimakkaasti elävä asiakastavoite. Ainahan sitä joskus pitää makupala saada, sanoo yks jos toinenkin "ruokintaviisas".
Suomi on siitä erikoinen maa, että ihmisen ei sallita valita itse ruokaansa, vaan "ruokintaviisaat" vailla minkäänlaista tieteellistä valmiutta antavat ohjeeksi : KAIKILLE SAMAA!
Saman ruoan toisena argumenttina on kalleus. Siikafile 30€/kg tai joku erikoisuus maapallon toiselta puolen on aivan pakko saada, jotta voi töissä kehua goji-marjoilla. Kuka nyt käsiänsä likaa silakoiden puhdistamiseen? Rasvaa tirisevä kasslerpaisti on niin nou-nou, vaikka vie kielen mennessään.

Naistenlehdet erityisesti kailottavat kinkkukilojen, rantamuodon ja muun idiotian perusteella, että laihtua pitää. Kaipa ne vissiin tajuavat, että suositus on 10 ateriaa + leivät ja rypsärit päälle sekä idioottiliikuntaa eli liikuntavaatetus tulee olla muodinmukaista . Kotona ronkaillessa on oltava lurexit yllä ja makkarasukat jalassa, jos sattuu naapurin Liisa vaikka soittamaan ovikelloa. Ilman otsapantaa on kenenkään turha edes yrittää "kinkkukilojen" pudotusta. Myös asiallinen meikki edistää laihdutusta, tiedä vaikka Tarzan näkisi mut kaupungilla. Ainakin sen personal trainerin huomio olisi saatava kiinnitettyä...

Miestenlehdissä en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. On paljasta pintaa ja kielelle nousee mehu. Myös mieselokuvasaran uranuurtaja "Lampaansyöjät" (Veikko Huovisen kirjan mukaan) on oivallinen esimerkki miesravitsemuksesta ja reippaasta leirielämästä kyytipoikineen. Kun saksalaiset melojat tulivat leiripaikalle, niin he pakenivat kirkuen miesten komeita ulkomuotoja pelästyen. "Eivät liene ihan terveitäkään olleet" oli lakoninen toteamus nokisilta miehiltä. Rosvopaisti oli kahden kauppa.

Jokaisen tulisi ainakin kerran kesässä keitellä nokipannukahvit, paistaa räiskäleitä nuotion loimussa, halstratut silakat tai loimulohi ja opettaa lapsillekin "eräelämän" pikku niksejä aina nuotion sytyttämisestä alkaen; siihen ei kuulu bensiini. Roskien poiskuljetus tulee olla ihan päällimmäisiä oppeja ja paikan jättäminen siistiksi.

On aina silloin tällöin aikakauslehdissä juttuja herrain ruoalaittokerhoista. Siinä missä naiset meikkaavat , niin miehet laittavat hienot Rotisseur-käädyt kaulaansa ja miehekkäät esiliinat puukkovöineen. Jotain "villin lännen" omaista siinä on. Ehkä aseistus on inkkarien varalta? En ole koskaan nähnyt herrojen laittavan kasvisjuttuja lautaselleen muuna kuin pienenä lisukkeena. Kyllä se on karhu-hirvi tai villisikapaisti, peräti rosvopaisti, joka herroilta valmistuu. Ei siinä rasvattoman maidon purkit nuotiolla kaatuile, ei rypsilevitteet ole muuta kuin muurahaisten pelotteena, vaan olutta hörpätään oikein haarikasta. Ei tule niille nuotioille Ursula, tuo Pohjan Louhi. höpöttämään huostaanotosta. Herroilla kun tuppaa olemaan niin hyvä maku ja näkökyky...
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa