Laiskottelija onkin hyödyllinen reservi

Kalakukko syntyi Kuopiossa kuten muutkin kalakukot. Elämäntyönsä hän teki merillä. Tässä osiossa Kalakukko pitää lokikirjaa karppimeren myrskyissä ja tyvenissä.

Valvoja: Kalakukko

Kalakukko
Viestit: 5899
Liittynyt: 07 Loka 2010 15:13
Paikkakunta: Kotka

Laiskottelija onkin hyödyllinen reservi

ViestiKirjoittaja Kalakukko » 27 Heinä 2020 8:45

Päivän lehti 27.7.2020 | Viikon eläin Niko Kettunen

Muurahainenkin tarvitsee lomaa

Muurahaisyhdyskunnissa suurikin osa työläisistä vetää vain lonkkaa. Velttoilijat ryhtyvät töihin, kun ahertajat väsyvät.
Muurahaisten tarkkailu laboratoriossa on pikkutarkkaa piperrystä.

MENE, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu, kehottaa Raamatun sananlasku. Mutta jos menee väärän muurahaisen tykö, ei välttämättä opi mitään.
Vastoin yleistä luuloa kaikki muurahaiset eivät ole ahkeria. Joissain muurahaisyhdyskunnissa jopa suurin osa työläisistä on täysiä vätyksiä. Ne vain katsovat sivusta, kun muut ahertavat, eivät edes tuntosarveaan hetkauta. Lisäksi velttoilijat ovat laiskanpulskeita, hieman tukevampia kuin muut.

ARIZONAN yliopiston tutkijat pohtivat muutama vuosi sitten, mikä homman nimi oikein on. Ei kai muurahaisten tehotaloudessa ole varaa elättää laiskureita? Ehkä ne ovat huoltojoukkue?
Hunajamuurahaisillahan osa työläisistä paisuttaa itsensä nektarilla liikuntakyvyttömiksi palloiksi. Niiden tehtävä on olla työmaan välipala-automaatteja. Kun nälkäinen työläinen tulee hivelemään pullukan tuntosarvia, tämä oksentaa duunarille maittavan ruoka-annoksen. Tutkituilla Temnothorax -muurahaisilla ei kuitenkaan ollut tästä kyse.

Kävi ilmi, että laiskurit toimivat työvoimareservinä.
Tämän havaitseminen vaati tunnontarkkaa myrmekologista näperrystä. Tutkija Anna Dornhaus kollegoineen keräsi luonnosta 1 200 pientä työläismuurahaista, nukutti ne ja maalasi yksitellen jokaisen selkään värillisiä pisteitä yksikarvaisella pensselillä. Dornhausia on kuvailtu luonteeltaan hyvin kärsivälliseksi.
Värien avulla yksilöt voitiin tunnistaa ja seurata videolla, mitä ne puuhaavat.
Havaittiin, että kun pesästä poistetaan ahkerimmat ahertajat, passiiviset yksilöt palaavat työelämään ja korvaavat puuttuvat uurastajat. Laiskureita toisaalta ei kaipaa kukaan, jos ne katoavat. Niitä syntyy lisää vasta seuraavassa sukupolvessa.

ERÄÄn toisen lajin muurahaisyhdyskuntaa mallintaneessa japanilaistutkimuksessa puolestaan havaittiin, että laiskurimuurahaiset toimivat ehkä lomittajina. Yhteiskunta toimii tehokkaammin, kun ahertajat pääsevät välillä lepäämään.

Kommentti: Tässä oiva uusnäkemys niille, jotka epäilevät "lepäilijöitä" uusavuttomuudesta ja ties mistä.
He ovat reserviä. aina valmiina tarttumaan toimeen asian niin vaatiessa. Turhaa on vanhempien patistelu ja väkisin aamiaiselle herättely jo kahdelta iltapäivisin. Aikuinen "vätys" kun on tehnyt täyden "työpäivän" katsellessaan vormuloita tai jääkiekkotappeluita aamuun 4-5:een asti. Väsyttää sitten ihan oikeasti, niinku.

Olen jostain lukenut, että työtä vieroksuvia yksilöitä käytetään myös vararavintona työvoimareservin asemasta. Siis kannibalistista touhua. Ihmisellä ei hevin herahda vesi kielelle , kun näkee BMI 45-yksilön marketissa, vaan hän pyrähtää pulla-/makeishyllylle urheilutennarit vinkuen, tavoitteenaan saavuttaa juuri näkemänsä ihanuus.

Laiskottelijoista on syytä ainakin erottaa henkisen työn tekijät: kirjailijat , säveltäjät, taideosaajat. Inspiraatio saattaa olla piilossa jossain vällyn nurkassa tai sitten ihan missä tahansa tapahtumassa. Gershwinin "Amerikkalainen Pariisissa" antaa ehkä mielikuvaa äänien kakofoniasta, josta syntyy musiikkia.

Onko "laiskottelu" aina pahasta. Rankan työrupeaman jälkeen tarvitsemme lepoa. Vuosiloma on tarkoitettu juuri tähän tarkoitukseen. Jotkut joutuvat jokakesäiseen "keskitys-pakkotyöleiriin" vain saadakseen masokistisen elämyksen puolison käyttäessä "ruoskaa" kielellisesti tai ilmeitten avulla. Vihdoin loma loppuu ja pääsee työmaan leppoisaan rauhaan keskustelemaan "elämän tärkeistä asioista" kuten urheiluista, muodista, vaatteista ja naisista/miehistä.

Mistähän muutes johtuu monissa hajatelmissa esiintyvä "levon" ylistys. XX lasketaan "viimeiseen lepoon" odottamaan ylösnousemusta ja heräämään "paratiisissa", jossa käärmeet syöttävät omenoita pöljille.
Lepoa siis ihaillaan ihan tolkuttomasti. Onpa eräs vanha slogankin vielä elossa: "Jos työ olisi herkkua, niin herrathan sen tekisi..."
Kalakukko

Paluu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa